Ajatuksia yrittäjien vaalivalmennuksesta

Osallistuin tänään Keski-Suomen yrittäjien järjestämään vaalivalmennustapahtumaan. Kävimme läpi yrittäjien näkemyksiä siihen, miten kaupunkiamme voisi muuttaa kannustavammaksi yrittäjille ja mitkä heidän mielestään olisivat niitä keinoja, joilla kaupunkimme talous saataisiin terveemmälle pohjalle. Pääsin jopa ujuttamaan keskusteluun muutamia Piraattipuolueen teemoja, mikä tuntui laatikon ulkopuolisen lähestymistavan kautta ainakin piristävän tunnelmaa. Yrittäjien kuntavaalinäkemyksiä en ala tässä referoida kokonaisuudessaan, mutta nostan esiin muutaman ajatuksen, jotka mieleeni nousivat.

Tilaisuudessa korostettiin sitä, että Suomen tulevaisuus on lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten käsissä. Todisteeksi tästä esitettiin graafeja, joiden mukaan pk-yritykset ovat lisänneet työntekijöiden määrää samalla kun suuret ovat lähinnä supistaneet. Olen samaa mieltä siinä, että pk-yritykset ovat äärettömän tärkeitä taloutemme elvyttämiseksi, mutta tärkeämpää on, mistä nämä yritykset syntyvät. Johtuuko kasvu pelkästä yritystoiminnan halusta vai ulkoistamisten ja säästöjen myötä synnytetystä pakkoyrittäjyyden trendistä?

Yrittäjät toivovat myös avoimuutta julkisen palvelutuotannon kustannuslaskelmiin, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnalla ole epäreilua etulyöntiasemaa yrityksiin verrattuna. Olen samaa mieltä – mutta vaadin vastavuoroisesti myös niiltä yrityksiltä, joilta kaupunki palveluja ostaa, avoimuutta. Veronmaksajalla on oikeus tietää, mihin hänen rahansa käytetään, oli sitten palveluntuottajana kaupungin omistama tai yksityinen yritys.

Myös kaavoituksen ongelmia nostettiin esiin. Tässä suhteessa kuntavaaliohjelmastammekin löytyy vastauksia: vaadimme turhien rajoitusten, kuten pysäköintipaikkavaatimusten, poistoa. Joku oli keskustelussa huolissaan siitä, että keskusta-alueet näivettyvät ja kaupankäynti keskittyy suurempiin keskuksiin. Tähän voidaan puuttua kannustamalla pyöräilemään ja käyttämään joukkoliikennettä.

Lopuksi täytyy myöntää hitusen vasemmistolaisesti, etten ole halukas yksityistämään kunnan toimintoja suuressa määrin. En kuitenkaan vastusta yksityistämistä niissä tilanteissa, joissa julkinen puoli toimii tehottomasti. Yksityistämisissä täytyy pitää huoli siitä, että palveluiden taso ja työntekijöiden työilmapiiri ei huonone. Näistä ei varmastikaan aina pysty edes kaupunki varmistumaan.

Parempaa joukkoliikennettä etsimässä: linjastomuutoksia ja hintojenkorotuksia

Torstaisessa joukkoliikennelautakunnan kokouksessa on käsitelty sitä, miten bussiliikennettä ensi vuonna Jyväskylässä järjestetään. Asialistalla olivat valtakunnallisesti yhteisen lippujärjestelmän lisäksi tulevaisuuden linjasto sekä raha-asiat.

Olen itsekin linjastomuutosten kannalla, mutta valitettavasti selvityksen myötä tarjotut vaihtoehdot ovat varsin konservatiivisia. Kaikista kummallisinta on se, että molemmat ehdotukset tulisivat kasvattamaan kustannuksia niiden vähentämisen sijaan; eikö paremman tarjonnan pitäisi houkutella ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijasta ja lisätä näin lipputuloja? Jos itse saisin toivoa, haluaisin nähdä myös reittejä, jotka eivät kulkisi keskustan kautta; moni valitsee auton bussin sijasta joillain väleillä, koska bussilla kulkeminen hidastaisi matkantekoa kymmenillä minuuteilla turhan keskustassa kääntymisen takia (esimerkiksi kulkiessa Keltinmäen ja Kuokkalan välillä).

Oma näkemykseni tulevaisuuden mahdolliseksi runkolinjastoksi.
Esitetyn vaihtoehdon 2 runkolinjasto: linjat 1, 2, 12, 18/18K, 25/25K ja 27. Jätin graafista pois ”Peruslinja +” -kategoriaan kuuluneet linjat.

Linjastosuunnitelmaan voi kuitenkin vielä vaikuttaa. Kaupunki on avannut verkkosivuilleen kyselyn (myös Laukaan ja Muuramen liikennöinnin osalta), jonka kautta itse kukin voi käydä ilmaisemassa näkemyksensä. Aikaa on pari viikkoa 16.9. saakka.

Myös raha-asiat ovat puhuttaneet. Kaupunki tukee tällä hetkellä bussilippuja noin neljällä miljoonalla eurolla. Koska kaupungin kaikki palvelualat joutuvat säästämään, myös tästä summasta leikataan ensi vuonna. Kun seurauksena lippujen hinnat nousevat, ihmiset äänestävät jaloillaan – tai autollaan. Lipputulojen väheneminen taas lisää entisestään paineita linjaston karsimiseen, mikä ruokkii autoistumista. Korotus koskisi ainakin näillä näkymin pelkästään seutulippuja.

Jyväskylässä ulkopuolisen on vaikea selvittää, ovatko linjastoon ja talouteen liittyvät päätökset onnistuneita, koska kaupunki ja Jyväskylän Liikenne eivät tuota tarkkoja tilastotietoja reiteistä liikesalaisuuksiin vedoten. Julkiseksi palveluksi laskettavasta, etenkin verovaroilla tuetusta, joukkoliikenteestä pitäisi olla saatavissa tietoja ja tilastoja avoimessa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Näin voidaan varmistaa, että päätökset ovat oikeita ja johtavat parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Joukkoliikennelautakunnan jäsen Antti Poikola blogasi lautakunnan kokouksesta aiemmin ja laajemmin, kiitos hänelle.

Piraatit valtuustosopimuksen ulkopuolella

Mielipidekirjoitus

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ryhmät ovat sopimassa keskenään seuraavan valtuustokauden säästötoimenpiteistä (Keskisuomalainen 18.8. ja 24.8.), jättäen valtuuston ulkopuoliset ryhmät kuten Piraattipuolueen neuvottelujen ulkopuolelle. Sopimus on tarkoitus saada valmiiksi ennen vaaleja, joiden jälkeen ”uudet valtuustoryhmät päivittäisivät sen”. Kuinka paljon sopimus jättää todellisuudessa liikkumavaraa ja vaikutusmahdollisuuksia niille, jotka eivät ole sen sisältöön päässeet vaikuttamaan?

Olemme varmasti kaikki samoilla linjoilla: säästöjä on löydyttävä ja velkaantuminen saatava kuriin. Vaadimme kuitenkin, että säästöjen ja investointien pitkäaikaisvaikutus selvitetään ennen niiden toteutusta. Emme ole valmiita karsimaan niistä toiminnoista, jotka johtaisivat tulevaisuudessa entistä huonompaan tilanteeseen, kuten koulutuksesta ja mielenterveyspalveluista. Investoinnit matalan kynnyksen liikunta-, kulttuuri- ja harrastepalveluihin maksavat itsensä takaisin terveysmenojen vähentymisessä. Informaatioteknologiassa, esimerkiksi kunnallisen terveydenhoidon ajanvarauksessa, onnistuneet ja asiallisesti toteutetut investoinnit tuovat säästöjä jo lyhyelläkin aikavälillä.

Vaadimme avoimuutta valtuustosopimusneuvotteluihin. Sopimusteksti tulisi olla kaikkien, sekä kaupunkilaisten että vielä valtuuston ulkopuolella toimivien ryhmien, nähtävänä ja kommentoitavana. Vain siten äänestäjä voi tietää, miten valtuustoryhmät ovat sitoutuneet toimimaan vaalien jälkeen.

Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaat
Arto Lampila, kulttuurituottaja, Piraattipuolueen puoluesihteeri
Jyri Hämäläinen, LuK, Keski-Suomen Piraattien puheenjohtaja
Miika Hämynen, HuK
Tuomo Kalliokoski, FM

Kilpailua Jyväskylän paikallisliikenteessä

Jyväskylän Liikenne on nähtävästi luopunut bussilinjasta 13 (Jyväskylän keskusta – Muurame), ja sen liikennöinti siirtyy halpalipuistaan tutuksi tulleelle Onnibusille (liikennöitsijänä toimii Tilausajot Mennään Bussilla Oy). Onnibus tarjoaa bussimatkoja houkuttelevasti kahden euron kertalipulla. Hinnanmuutos on oikeansuuntainen, kun vertaa Jyväskylän Liikenteen yli kolmen euron hintaisiin lippuihin.

Tilanteessa ei ole sinällään mitään uutta. Vuonna 2010 Mennään Bussilla sai myös saman linjan ajettavakseen kilpailutuksen seurauksena. Ongelmana oli vain se, että linjaa ei tuolloin näkynyt Jyväskylän Liikenteen aikatauluissa eikä kartoissa, eivätkä samat liput käyneet eri busseihin. Mennään Bussilla syytti talven aikana Jyväskylän Liikennettä epäreilusta kilpailusta ja aikataulujen rukkaamisesta. Vuoden jälkeen kokeilu loppui. Myös nyt Jyväskylän Liikenteen aikatauluissa näkyvät vain ko. yrityksen ajamat vuorot, ja Mennään Bussilla tarjoaa omansa. Tiedä sitten ajaako Jyväskylän Liikenne enää edes vuorojaan, kun uutisessa puhutaan sen ”luopuneen reitistä”. Veikkaisin, että yritys on luopunut ainoastaan niistä vuoroista, jotka ELY-keskus ostaa, mutta… Ei näin.

Tavoitteenani on, että Jyväskylän Liikenteen yksinoikeussopimuksen päättyessä 2014 Jyväskylän joukkoliikennepalvelut kilpailutettaisiin kuten monissa muissakin kunnissa (Helsingin seutu, Tampere, Joensuu nyt tulevat ensimmäisenä mieleen). Useampi yrittäjä ottaisi kunnallisen (seudullisen) joukkoliikennesuunnittelijan reittejä ajaakseen, ne näkyisivät kaikki aikataulukirjassa ja niihin kävisivät samat liput. Nykyisellään kaupungille suositeltu monopoliaseman kilpailuttaminen on hölmöä: se ei kannusta kehittämään palveluja ja suosii suuria yrittäjiä, jotka ovat ainoita, joilla on resursseja toteuttaa kokonaisen kaupungin bussiliikenne.

Kuva: CC-BY-SA Antti Leppänen

Oppimisen esteet pois vapailla oppimateriaaleilla

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen projektiin, Oppikirjamaratoniin. Sen ensimmäisessä vaiheessa osallistujat luovat lukion pitkän matematiikan ensimmäisen kurssin kirjan yhtenä ainoana viikonloppuna syyskuun lopussa. Kirja tulisi jakoon CC-BY-lisenssillä, mikä tarkoittaa, että sitä voi kuka tahansa muokata ja kopioida, kunhan vaan muistaa mainita tekijät. Mikäli projekti onnistuu, ideaa tullaan luultavasti hyödyntämään myös jatkossa. Itsekin olen ollut kiinnostunut ajatuksesta luoda uusia, vapaita oppimissisältöjä etenkin kielten opetukseen.

Tämäntyylistä hackathon-menetelmää (hacker marathon) on käytetty ohjelmoinnin ja pelien tekemisen yhteydessä jo pitkään. Ryhmä ihmisiä kokoontuu yhteen paikkaan päiväksi tai pariksi (usein viikonlopun ajaksi) ja tähtää kohti yhteistä päämäärää. Lopputuloksena saattaa olla uusi peli, parannuksia verkkosivuille tai maailmaa mullistavia ideoita. Olen myös itse huomannut, että metodilla voi saada aikaiseksi vaikka mitä. Koodasimme esimerkiksi GemWars-pelin Java-version suurelta osin yhden viikonlopun aikana.

Piraattipuolueen tavoitteena on kehittää koulutusta entistä avoimempaan suuntaan. Tavoitteenamme on, että julkisella rahoituksella tuotetut oppimateriaalit julkaistaan avoimella lisenssillä. Silloin niitä voi hyödyntää kuka tahansa ilman rahallista panosta sekä opetuksessa että oppimisessa. Tämä pätee erityisesti sähköisiin sisältöihin. Ilmaiset oppimateriaalit, kuten Khan Academy, auttavat jo nyt maailman köyhimpiin kuuluvia ihmisiä oppimaan. Tämä oikeus tulisi olla kenellä tahansa.