Paluu pidemmän esityslistan meininkiin. Paljon kiinnostavia kohtia. Ilona on menossa.
§188: Ilmoitusasiat
- Kaupunkirakennepalveluiden neljännesvuosikatsaus
PDF on särki, ei pysty arvioimaan. Katsotaan uudestaan, kun on korjattu.
- Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 27.10.2025: Kunnallisvalitus asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa
Valittaja on pyrkinyt laajentamaan kaavalla olevaa pientalojen rakentamisaluetta rantaan asti, jotta saataisiin mahdollisuus ranta-asumiselle. Lautakunta käsittellyt asian huhtikuussa 2024 ja perustellut, miksei kaavaa lähdetä muuttamaan. Yksi syy kuntalaisten yhdenmukainen kohtelu, muitakin vastaavia tilanteita ympäri kaupunkia. Valittajan perusteluna läheinen kaupungin tontti, jossa rantarakentamista. Alueella haasteena mm. valtatie 9 melu. HaO hylännyt valituksen ja pitänyt lautakunnan päätöksen voimassa.
- Jyväskylän kaupungin lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 400 kV:n sähkön siirtoyhteyteen välillä Vihtavuori-Seppälänkangas
Pohdin tätä jo muutama kokous takaperin. Ympäristövaikutusten arviointiselvitystä on tarkennettu ja tämä kelpaa kaupungille.
- Kokouksen alussa seuraavat esittelyt:
- Liikenteen rauhoittamisen periaatteet, liikenteenohjausinsinööri Timo Pakarinen
- Jyväskylän liikenneturvallisuuden edistäminen 2026-2028, liikenteenohjausinsinööri Tuula Flyktman
Palaan näihin alempana kohdissa §192–193.
§191: Kaupunkiekosysteemialueiden rajaaminen
Ennallistamisasetus alkaa näkyä kaupungissa. Tarkoitus on lisätä kaupunkivihreää ja latvuspeittoa. Puut ja pensaat sitovat kosteutta ja madaltavat lämpötiloja kaupungissa kaikkien muiden luontohyötyjen lisäksi.
Tässä vaiheessa lausutaan ympäristöministeriölle siitä, mikä alue (1×1 km ruutuina) Jyväskylästä luokitellaan kaupunkiekosysteemiksi, jonka alueella seurataan tilanteen muutosta. Käytännössä päätetään myös siitä, millä tavalla aluejako halutaan tehdä: huomioidaanko koko kaupunki yhtenäisenä taajaan asuttuna alueena (kaupungin ehdotus), vai huomioidaanko sen lisäksi kaupungin lähialue (YM:n ehdotus).
Kaupungin perustelu lähialueen pois jättämiseksi on se, ettei näillä ruuduilla ole kaupunkimaista asumista, vaan ne ovat lähinnä maaseutua, peltoa ja vesistöä, eikä niiden muutoksella ole käytännössä vaikutusta kaupungin vihertymiseen. Sinänsä ihan perusteltua, kun tässä tosiaan halutaan tarkastella muutosta rakennetussa ympäristössä. Tämä tuskin lisää riskiä, että lähialueet esim. jyrättäisiin kokonaan paljaiksi vain sen takia, että tämä tarkastelu puuttuu.
Perusteluissa on huomioitu myös työn alla oleva yleiskaava, jonka ei pitäisi suuremmin vaikuttaa lähialueruutuihin. Ja tähän toki varmasti palataan kun suunnitelma päivittyy.
§192: Liikenneturvallisuuden edistäminen
Valtakunnan tavoite pudottaa liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset nollaan vuoteen 2050 mennessä. Jyväskylässä on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana keskimäärin 107 onnettomuutta vuodessa, joissa 40 on johtanut henkilövahinkoon. Kuolleita näissä sattuu yksi ja 45 loukkaantunutta vuosittain. Onnettomuuksien trendi on ollut laskeva vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen pysynyt melko vakiona. Mistä tämä johtuu, sitä ei kerrota.
Pari viime vuotta on jo lisätty suojateiden turvallisuutta esimerkiksi kaventamalla vaarallisia ylityspaikkoja (2023, 2024, 2025). Tämä työ jatkuu edelleen seuraavina vuosina. Lisäksi halutaan lisätä moottoriajoneuvojen ja kävelijöiden + pyöräilijöiden risteämisten ja katutöiden liikennejärjestelyjen turvallisuutta. Isoja plussia näille kaikille minulta.
Kaupunkirakennepalvelujen toimiala voi vaikuttaa katuverkon turvallisuuteen, lisäksi sivistyspalvelut hoitavat omalta osaltaan lasten ja nuorten kouluttamista.
Aikuisia pitäisi kyllä myös muistutella omasta vastuusta liikenteessä, ei vastuuta muissakaan asioissa jätetä pelkästään lapsille itselleen. Tämä vastuu jäänee Liikenneturvalle valtakunnan tasolla, suunnitelma ei ota kantaa aikuisten toimintaan.
Yllä esimerkki epäonnistuneesta työmaan liikennejärjestelystä lauantailta Keljonkeskuksen Pengertien kupeesta. Jäljistä näkee, miten moni kulkee vettyvällä ja mutaantuvalla nurmikolla, koska aidan viereen mahtuu lähinnä yksi kulkija. Kohtaamistilanteissa joutuu väistämättä liukastelemaan nurmen puolelle. Paikalle olisi selvästi tarvittu levennys.
Valaistus on tässä kohtaa välttävä (Lidlin parkkipaikalta tulee hajavaloa), selän takana olematon (valotolpat työalueella ja poistettu eikä väliaikaista valaistusta ole laitettu). Tämän voisi korjata esimerkiksi väliaikaisella ledinauhalla.
§193: Hidastetöyssyjen käyttö- ja toteutusperiaatteet
Ainut tutkitusti varma tapa pienentää liikennevahinkojen määrää on laskea autoliikenteen nopeuksia, etenkin taajama-alueella. Jyväskylässä edistys on ollut tämän suhteen melko hidasta, mutta vuosien mittaan on päästy siihen tilanteeseen, että 30 km/h rajoitus ei ole poikkeus vaan pääsääntö asuinalueilla ja keskustassa. Nopeuksia hallitaan rakenteellisin keinoin, mm. nopeusvarmistettujen suojateiden avulla.
Joskus kauan sitten pohdin, että liikenneturvallisuus ja liikennesuunnittelu vertautuu monin tavoin käytettävyyteen ja käytettävyyssuunnitteluun. Hyvin suunniteltu liikenneympäristö on turvallinen ja sitä on helppo käyttää oikein, vastaavasti kuin hyvin suunniteltu IT-järjestelmä on helppokäyttöinen ja saavutettava. Helppokäyttöisyys johtaa myös ennakoitavuuteen. Kun vaikkapa pyöräilijä tietää, miten risteysalueella tulee ajaa, ei muiden tienkäyttäjien tarvitse yllättyä mitä monista epämääräisistä vaihtoehdoista hän käyttää.
Kaupungilla on ollut olemassa oleva kriteeristö, minkä perusteella arvioidaan tarvetta hidasterakenteisiin. Kaikkia ehdotettuja ei toteuteta. Suurin osa mahdollisista kohteista jo toteutettu. Seuraavana mahdollisena tahtotilana panostaa risteävien katujen korotuksiin, joka hiljentää kääntymisnopeutta ja lisää turvallisuutta.
Kriteeristö päivitetään uuden tutkimustiedon ja suunnitteluperiaatteiden pohjalta. Tiettyjä paikkoja on jatkossakin, joihin ei pystytä hidasteita rakentamaan (esim. hälytysajoneuvot, vilkas bussiliikenne…). Toisaalta tiettyjen kohteiden (koulut, päiväkodit, vanhainkodit, puistot, kaupat jne). läheisyys nostaa tarvetta rakenteellisen turvallisuuden lisäämiselle. Hyvä asia on myös se, että arvioidaan myös vaihtoehtoisia turvallisuuden parannuskeinoja, mikäli rakenteellisia muutoksia ei voida tehdä.
§194: Maankäyttösopimus
Koskee samaa tonttia, jonka kaavamuutosta käsiteltiin 8.9.2025 kokouksessa (lepakkopiilopotentiaali!). Valmistaudutaan kunnallistekniikan rakentamiseen ja sovitaan sen kustannuksista.
§195: Yritystonttien hinnoittelu
Tonttihinnoittelua pitäisi yleisesti ottaen tehdä sen mukaisesti, mikä on maan arvo missäkin paikassa (lue: asetetaan hinnat sen mukaisesti, mitä mihinkin kohtaan kannattaa rakentaa). Päätöksessäkin todetaan, että erityisen hyvän sijainnin tontit myydään korkeampaan hintaan. Hinta nousee, jos joudutaan tekemään enemmän maanmuokkaustöitä jne.
§196: Tontinluovutuksen maksut
Rakentamisen alhaisessa suhdanteessa nostetaan viranomaismaksuja. Edellinen tarkastelu tehty kaksi vuotta sitten. Näillä maksumuutoksilla tuskin on suurta vaikutusta niihin, jotka oikeasti haluavat käydä tonttikauppaa.
Hinnat kannattaisi toki olla mahdollisimman ylhäällä silloin kun kysyntä on kovaa ja joustaa alaspäin kun kysyntä hiljenee. Mutta miten tuollaisen jouston rakentaisi, on hyvä kysymys.
§197: Kortepohjan suojelukaava
Kaavaluonnos ollut nähtävänä ja pääosin positiivista palautetta tullut. Koskee Kortepohjan pientaloaluetta ylioppilaskylän pohjoispuolella. Alue todettu kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi.
Huvittaa, miten aikanaan on purettu Suomesta kaikki nätit talot ja nyt suojellaan sen takia 1960-luvun laatikoita. Toisaalta vanhemmiten ymmärrän enemmän myös brutalismin ja muun suoraviivaisuuden kauneutta, mutta ei silti kuulu ihan ykkösjutuiksi.
Kaavasuunnitelmaan on dokumentoitu hyvin eri talotyypit ja niiden suunnittelijat. Kaavan kaverina syntyy korjaustapaohje, jotta alueen taloyhtiöiden on helpompaa valita suojeluarvot säilyttäviä ratkaisuja remonteissa. Palautteissa nousi hyvin huoli ilmastokriisin vaikutuksista (rankkasateet, lämpeneminen) ja miten niitä helpottavia ratkaisuja (lämpöpumput, suojarakenteet) ei pitäisi liikaa kieltää suojelun nimissä.
Vaikka olen alueen ohi pyöräillyt vaikka kuinka monesti, en ole koskaan varsinaisesti tutustunut tarkemmin alueeseen. Uutena ja innostavana asiana itselle leikkiin ja muihin yhteisöllisyyteen tarkoitetut yhteistontit. Parkkipaikat näkyvät laajasti, kannustetaan lisäämään niiden vehreyttä. Täytyy varmaan jokin päivä käydä ihmettelemässä tarkemmin alueen historiallisia arvoja!
Tässäkin kaavassa (vrt. jälleen 8.9. kokous ja Yrjönkatu) kannustetaan yhteiskäyttöautojärjestelmään ja sitä kautta autopaikkonormin pienentämiseen. Pyöräsäilytystä kehotetaan ”lisäämään”, mikä on vähän jännittävä muotoilu ottaen huomioon kaavan jatkuvan voimassaolon. Tavoitemäärää ei ole myöskään ilmaistu missään vaiheessa, mikä on vähän jännä ottaen huomioon miten tarkkaan autopaikoista määrätään. Laadukkaalle pyöräpysäköinnille voisi napata tilaa parkkikentältä, jos tarve parkkipaikoille vähenee.
§198: Seppälän pohjoisen korttelin asemakaava
Mainittiin muutaman viikon takaisessa kiertoajelussa. Alueella nykyisellään teollisuuskiinteistöjä, joihin sallitaan jatkossa myös liikerakennus. Samalla muutetaan tonttijakoja omistajien tarpeiden mukaisesti.
§199: Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen
Maanomistaja hakee matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen RM kumoamista. Sen jälkeen paikalle astuu voimaan osayleiskaavan mukainen loma-asuntoalue RA-2. Tämän jälkeen paikkaan voisi rakentaa kesämökin, mitä nykyinen kaava ei salli.
Kuulostaa järkevältä.