Aktivismi

Ei ole täydellistä tapaa tuottaa energiaa

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 26.4.2016.
Kuva: CC-BY-SA Tiia Monto. Rauhalahdessa palaa atomi lähinnä puun tai muun biomassan muodossa.

Keskisuomalainen muisti viime viikolla Tshernobylin tragediaa muutamalla ydinvoima-artikkelilla. Jo Tshernobyliä ennen Three Mile Island ja sen jälkeen Fukushima ovat vaikuttaneet siihen, miten suhtaudumme ydinvoimaan samaan tapaan kuin lento-onnettomuudet muovaavat näkemyksiämme kulkumuotojen turvallisuudesta.

Ydinvoiman koetut ongelmat ovat johtaneet siihen, että joissain maissa voimaloita on alettu ajaa alas ennenaikaisesti. Samalla on päädytty ympäristön kannalta huonompaan vaihtoehtoon, kun ydinenergiaa on korvattu monin paikoin fossiilisilla polttoaineilla. Näistä valinnoista syntyvillä kasvihuonepäästöillä on valtava vaikutus ihmisten terveyteen ja ilmastonmuutokseen.

IMG_20160426_071230_editRiskitöntä ja turvallista keinoa tuottaa energiaa ei ikävä kyllä ole. Hiilen- ja öljynpolton seurauksina kuolee maailmanlaajuisesti vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Myös muut kuin fossiiliset polttoaineet ovat ongelmallisia: Vesivoima peittää suuria alueita alleen ja patojen murtumiset johtavat tuhoisiin seurauksiin. Tuulivoima voi olla vaarallista muuttolinnuille ja aiheuttaa äänihaittoja. Aurinkopaneeleissakin on ympäristölle haitallisia ainesosia.

Ydinvoimasta pitää tehdä nykyistä turvallisempaa ja päästöttömämpää. Voimalat, jotka käyttävät polttoaineenaan toriumia vähentäisivät ydinjätteen jälkikäsittelyyn liittyviä ongelmia. Pienemmät voimalatyypit, jotka voitaisiin tyyppihyväksyttää, auttasivat korvaamaan fossiilisia polttavia voimaloita nopeammalla aikataululla ja vähemmällä byrokratialla. Pidemmällä aikavälillä nykyisistä suurista fissiovoimaloista pitää siirtyä fuusiovoimaan.

Ydinvoima ei tee autuaaksi siinä missä muutkaan energiantuotantomuodot. Se on kuitenkin ympäristölle vähiten haitallinen tapa edetä, jos haluamme edelleen kuluttaa ja tuottaa energiaa suuressa mittakaavassa. Ihmisten energiankulutuksella kun ei tunnu olevan rajoja.

Perustulo pelastaa paikallisesti sopijat

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 21.10.2015.

Tällä hetkellä hallitus on valmis tekemään nopeita ja radikaalejakin ratkaisuja kilpailukyvyn parantamisen nimissä. Harmi vaan, että toistaiseksi ehdotukset ovat kovasti miellyttäneet etenkin työnantajapuolta. Palkansaajien hiuksia harmaannutti viimeksi paikallinen sopiminen työpaikoilla. Tämän epäillään antavan etua vain työnantajille, jotka pahimmassa tapauksessa voisivat lähteä polkemaan palkkoja alas vauhdikkaasti.

Isoksi haasteeksi muodostunee nykyinen työttömyysturvalainsäädäntö. Miten toimitaan tilanteessa, jossa paikallisesti sovitun työsuhteen ehdot ovat sellaiset, joilla työntekijä ei voi missään nimessä tulla toimeen? Voiko työnhakija kieltäytyä vastaanottamasta tällaista työtä ilman seuraamuksia? Karenssin ja siitä seuraavan toimeentulotuen leikkauksen kautta jo muutenkin huonosti toimeentuleva pitkäaikaistyötön saattaa tipahtaa entistä syvempään velkakuoppaan.

Työntekijän oikeudet voidaan kuitenkin varmistaa samalla kun annetaan mahdollisuus sopia työsuhteen ehdoista paikallisesti. Ratkaisuna on vastikkeeton perustulo. Perustulon avulla työntekijän ei tarvitse alihinnoitella itseään, kun hän voi kieltäytyä törkeimmistä tarjouksista ilman pelkoa toimeentulon menettämisestä. Vastikkeettomalla perustulolla voidaan myös keventää työttömyysturvan käsittelyyn nykyisellään tarvittavaa byrokratiaa ja hallintoa.

Odotan mielenkiinnolla hallituksen perustulokokeilun yksityiskohtia. Valitettavasti päivä päivältä pelkään yhä enemmän, että toteutettava malli ei helpota byrokratiassa ja toimeentuloloukuissa. Vain vastikkeeton malli antaa voimaa työntekijälle ja säästää hallintokuluissa.

Linkkiuudistus on vielä kesken

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 4.9.2015 sekä Keski-Suomen Piraattien tiedotuslehti Keskarissa 9/2015.

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen järjestämisestä on vuoden verran vastannut paikallinen joukkoliikenneviranomainen yksityisen Jyväskylän Liikenteen sijaan. Mutta muuttuiko muu kuin linkkien värimaailma, muutama lipputuote ja aikatauluvihkosen kansilehti? Uudistus uhkaa jäävän torsoksi.

Varsinainen liikennöitsijä ei kilpailutuksen yhteydessä lopulta vaihtunutkaan. Kisan voitti alun perin Onnibus, joka kuitenkin myi oikeutensa eteenpäin perinteikkäälle toimijalle. Loppujen lopuksi kaupunki sai järjestää liikenteen odotettua halvemmalla, Jyväskylän Liikenteen alkuperäinen tarjous kun oli Onnibusia kalliimpi.

Isoin muutos on liittynyt lipputuotteisiin. Hartaasti odotettu Waltti-matkakortti on nyt saatu testikäyttöön vuoden myöhässä. Samalla käyttöön tulivat muun muassa nuoriso- ja seniorialennukset kannustamaan matkantekoon. Seuraavana odotellaan, missä vaiheessa korttijärjestelmä alkaa toimia säännönmukaisesti ja vakaasti… ja myös linjoilla 13M, 40 ja 41.

Uudistusten yhteydessä liikenteen käytettävyys on osittain jopa laskenut. Miksi yllämainitut linjat, jotka ovat ELY-keskuksen hallinnoimaa liikennettä, on numeroitu kuin osaksi kaupungin järjestämää linjastoa? (Perinnesyistä.) Miksi aiemmin Jyväskylän Liikenteen verkossa tarjoamat pysäkkikohtaiset virtuaalimonitorit eivät ole enää käytössä, näihin kun saisi pysäkeiltä helposti kännykällä yhteyden esim. QR-koodin avulla? (Jyväskylän Liikenne ei järjestä enää liikennettä, eikä kaupunki ole oletettavasti ollut kiinnostunut tarjoamaan palvelua.) Miksi pysäkeille ei ole vieläkään saatu pysäkkikohtaisia aikatauluja, lähialueen karttaa tai tietoa lipputuotteista? Miksi aikatauluvihko on edelleen sama poikkeusten sekasotku kuin 1990-luvulla?

Ihmisten kokemuksia palvelun laadusta on saatu parannettua viestinnällisin keinoin eri puolin maailmaa uudistusten yhteydessä. Tämä on näkynyt matkustajamäärien kasvuna. Onko Jyväskylän bussimatkojen määrä sitten kasvanut? Toivoa sopisi, mutta mistä tarkistat asian?

Joukkoliikenneuudistusta markkinoitiin avoimuuden lisääntymisenä, kun vastuu lipunmyynnistä on siirtynyt kaupungille. Missä on avoin tieto matkustajamääristä? Mistä voi nähdä, kuinka moni linja on pysynyt aikataulussaan tai jäänyt ajamatta? Tietääkö kukaan muu kuin liikennöitsijä, mille suunnille kannattaisi tarjota lisää liikennettä, tai missä bussiliikenteen houkuttelevuutta pitäisi lisätä? Onko liikenteen järjestäjällä, kaupungilla, tarpeeksi osaamista ja joustavuutta puuttua pikaisesti ongelmiin?

Haluan houkuttelevampaa joukkoliikennettä. Haluan luottaa siihen, että pidemmän päälle yllämainittuja ongelmia osataan ratkoa ja linkkimatkoista tulee meille miellyttävämpiä ja selkeämpiä. Toivon, että kaupungilta löytyy halua kehittää edes aikataulutietoja 2010-luvun raameihin sopivammaksi. Muutokset olisi pitänyt toteuttaa jo vuosi sitten. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta pian menetämme uudistusten tuomat mahdollisuudet.

Nuorten linkkimatkustus vapaammaksi, ei rajatummaksi

kirjoittaja
Jyväskylän_Liikenne_Scania_Omnilink_1
Kuva: CC-BY Antti Leppänen

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 16.5.2015. Nostettu myös päivän puheenaiheeksi. Aiheesta on ilmeisesti olemassa myös Caius Forsbergin valtuustoaloite (esitelty valtuustossa 16.2.2015).

Jyväskylän kaupunki aikoo rajoittaa koululaisten matkakortilla bussissa matkustamista syksystä 2015 lähtien. Uudistusta perustellaan tasa-arvokysymyksillä, mutta sen käytännön vaikutukset ovat jääneet arvioimatta nuorten liikkumistapojen näkökulmasta.

Matkustusoikeuden rajaaminen tulee väistämättä lisäämään nuorten kuljettamista henkilöautoilla, mikä ei liene kaupungin tavoitteena. Osa nuorista saattaa toki valita joissain tilanteissa polkupyörän tai hypätä vähän vanhemman kaverin mopon tai mopoauton kyytiin. Haasteena ovat myös matkat, jotka jäävät kokonaan tekemättä, kun nuori jää mielummin kotiin. Vaikka lastenlipun käyttäjäryhmä laajeneekin kattamaan vielä 16-vuotiaatkin, halvempikaan lippu ei välttämättä kilpaile muiden vaihtoehtojen kanssa etenkään pidemmällä yhteysvälillä.

On totta, että asiassa on yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia, ja siksi Jyväskylän tulisi ehdottomasti seurata ennemminkin Pieksämäen esimerkkiä. Siellä nuoret saavat matkustaa ilmaiseksi linja-autolla, mikä on moninkertaistanut joukkoliikenteen käyttäjämäärät. Nuoret pääsevät liikkumaan kouluun, harrastuksiin ja muihin menoihinsa vapaasti. Järjestelystä on ollut kunnalle myös taloudellista hyötyä, kun bussinkäyttöön tottuvat nuoret ovat valmiimpia käyttämään joukkoliikennettä myös jatkossa ja tilausajoja ei tarvitse käyttää niin usein.

Sivistyslautakunta ei toki päätä kuin omasta osuudestaan, mutta suosittelen kaupungin päättäjiä pohtimaan, mitkä muutoksen vaikutukset todellisuudessa ovat liikenneverkollemme ja nuorten liikkumismahdollisuuksiin.

Miika Hämynen
Puheenjohtaja, Keski-Suomen Piraatit
Jyväskylä

Todellinen puoluetukiuudistus tarpeen

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 28.4.2015

Menneellä viikolla uutisoitiin, että oikeusministeriön työryhmä esittää puoluetuen jakamista myös muille kuin eduskuntapuolueille. Kyseessä olisi tärkeä uudistus demokratian näkökulmasta. Tällä hetkellä puoluetuki myönnetään kansanedustajien määrän mukaan, mikä paisuttaa vain jo eduskunnassa istuvien ryhmien toiminta- ja tiedotusbudjetteja. Jopa ETYJ on kritisoinut tätä järjestelmää.

Valitettavasti uudistuksessa ehdotettu tuen saamisen edellytys, 2 % vaaleissa saaduista äänistä, johtaa siihen, että tukea jaettaisiin myös jatkossa pelkästään kansanedustajia saaneille puolueille. Käytännössä lähes kaikki ryhmät, jotka ovat saavuttaneet kyseisen kannatuksen, ovat myös nousseet eduskuntaan. Monta kertaa sinne on päästy jo huomattavasti pienemmällä äänimäärällä.

Tasapuolisempi uudistus olisi piraattipuolueen alulle laittama, eduskunnan lähetekeskustelun läpikäynyt ja kannatusta kaikista eduskuntaryhmistä saanut lakialoite, jossa puoluetuki ulotettaisiin kaikkiin puolueisiin, jotka ovat saaneet edellisissä eduskuntavaaleissa yli 5000 ääntä. Tämä todellinen järjestelmän uudistus nostaisi tuen piiriin useita ryhmiä, joille eduskuntapaikka on jäänyt haaveeksi osittain resurssien pienuuden takia.

Toivoa sopii, että vastavalittu eduskunta huomaa työryhmän ehdotuksen puutteet ja päätyy kannattamaan tasapuolisempaa ja demokraattisempaa uudistusta puoluetukeen.

Miika Hämynen
Puheenjohtaja
Keski-Suomen Piraatit