Kaupunkirakenne­lautakunta 2.12.2025

kirjoittaja

Pari kokousta vielä jäljellä tähän vuoteen! 2.12. seuraava.

§204: Ilmoitusasiat

Esittelyjä.

Laajavuoren liikunta- ja matkailualueen asemakaavan laajennus ja muutos

Käydään tämä läpi tarkemmin kohdassa §210.

Kaavoituskatsaus

Materiaalit ei vielä saatavilla.

Yleisen pysäköinnin merkitseminen Jyväskylässä

Tarkennetaan millä perusteella kaupunki järjestää pysäköintiä alueellaan. Sovitut käytänteet helpottavat suunnittelua, kun tiedetään millaista voidaan tehdä mihinkin paikkaan.

Suomessa (kuten pääosin muuallakin Euroopassa) ollaan perinteisesti totuttu siihen, että (autojen) pysäköinti järjestetään jotenkin julkisin varoin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Japanin suurissa kaupungissa parkkipaikat syntyvät yksityisellä rahalla.

Jyväskylässä kaupunki omistaa useampia parkkihalleja Jyväs-Parkin kautta. Välillä on epäselvää, käytetäänkö parkkiyhtiötä kaupungin talouden säätämiseen vai liikennepolitiikan välineenä. Vai onko johdonmukaisuutta ollenkaan.

Noin yleisesti ottaen kadunvarsipysäköinti keskusta-alueella luo tylsännäköistä kaupunkia, jossa osa katutilasta on aina varattu autojen säilytykseen. Samaa tilaa voitaisiin käyttää hyödyllisemmin hulevesiä sitovaan kasvillisuuteen, oleskelutilaksi, terassialueeksi… Pysäköidyt autot voivat aiheuttaa myös näkemäesteitä. Ja pysäköintitarpeet tiiviillä kaupunkialueella ovat toki erilaisia kuin harvaan asutussa lähiössä.

Kolmea eri pysäköinnin järjestämisratkaisua Lutakossa. Julkista ja maksullista kadunvarsiparkkia hoitaa kaupunki, hallia Jyväs-Parkki, ja yksityistä piha-aluetta kiinteistö.
Tämä on kyllä yksi rumimpia kohtia Lutakon alueella.

Liikenneturvallisuuden huomiointi mainoslaitteen sijoittamisessa

Kaupunki tarkentaa, millaisiin paikkoihin saa sijoitella ulkomainosnäyttöjä. Materiaalin perusteella aiotaan tarkentaa ainakin sijoituspaikkoja.

Voisi esittää toiveen, että ohjeistuksessa asetettaisiin määräyksiä näyttöjen kirkkauteen. Etenkin yöaikaan jotkin taulut (esim. Paviljongin kyljessä oleva jättiskriini) ovat todella kirkkaita ja häiritseviä. Ongelmat korostuvat, mitä enemmän näytöllä on liikettä tai välkettä.

Voitaisiin toki myös kieltää mainokset kaupunkialueelta kokonaan. Se taitaa olla nykyaikana radikaali ajatus.

Tämä ei ollut edes kirkkain mainos.

§206: Oikaisuvaatimus

Edelliseen liittyen Hannikaisenkadun 11-13 parkkipaikka on hyvä esimerkki kadunvarsipysäköintialueesta, jollaista ei enää nykypäivänä tehtäisi. Paikassa joutuu peruuttamaan jompaan kumpaan suuntaan vilkasliikenteiseltä kadulta tai kadulle, jalankulku- ja pyöräväylän yli. Lisähaasteena ovat valotolpat, joita pitäisi osata väistää – ja tässä tapauksessa kolhu on tullut.

Olen samaa mieltä, että liikennemerkin kiinnittäminen ilmastointiteipillä ja nippusiteillä on vähän yllättävä ratkaisu, mutta kiinnitys itsessään on kaupungin perustelujen mukaisesti ollut mielestäni riittävä. Googlen katunäkymäkuvista näkyy jopa, että kiinnityksiä on ainakin jossain kohtaa tarkasteltu ja uusittu – lokakuun 2024 kuvissa on erilaiset teippaukset kuin heinäkuun 2025 kuvissa.

§207: Kukkulan osayleiskaava

Oli esittelyssä 30.9. kokouksessa.

Tämä on ollut nähtävillä jo vuosi sitten, ja nyt kaavaehdotus asetetaan tarkennusten jälkeen nähtäville. Ja päästään hyväksymään varsinaisia asemakaavoja (ensimmäisenä seuraava kohta §208).

§208: Hoitajantie 4

Osayleiskaavaa ei tosiaan vielä ole hyväksytty, mutta tämän tontin käyttötarkoitusta halutaan hiukan muuttaa. Kaavamuutos on jo toki uuden OYK:n mukainen.

Katselin ettei uudessa kaavassa ole mainittu mahdollisuudesta lieventää tontin parkkipaikkanormia sijoittamalla osa pysäköintipaikoista lähialueen pysäköintihalleihin, mutta ilmeisesti tätä ei nyt tässä kohtaa ole haluttu muuttaa (kaavaselostuksessa vähän ympäripyöreä ja epäselvä muotoilu pysäköintiratkaisujen keskeneräisyydestä). Yhteiskäyttöautopykälä sen sijaan on jo ujutettu mukaan.

Lainaus kaavaselostuksesta: "Alueen kehittäminen on käynnissä, ja alueen pysäköintiratkaisut tarkentuvat kaavamuutosten yhteydessä"

§209: Kanavuoren varikkoalue

Kaava ollut hiljaiselossa muutaman vuoden ajan. Halutaan jatkaa Kanavuoren varikkoalueen kehittämistä virkistys- ja työpaikka-alueena.

Tätä voisi melkein kutsua suojelukaavaksi, kaavan pinta-alasta suojellaan todella suuri osa, niin luontoa kuin rakennuksia! Osa alueen varastorakennuksista alkaa olla purkukuntoisia, ja kaavamuutoksen yhteydessä on arvioitu kuinka paljon vanhasta puolustusvoimien kulttuurihistoriallisesti aarvokkaasta kiinteistökannasta voidaan säilyttää. Varsinaisen esikunta-alueen rakennuskanta suojellaan.

Julkinen sektori on kyllä ollut aikanaan (niin kuin edelleenkin) todella isossa roolissa kotimaisen arkkitehtuurin elinvoiman edistämisessä. Kaava-aineistossa kuvaillaan laajemminkin, millaiseen sotienjälkeiseen puolustusvoimien rakentamisen kontekstiin Kanavuori asettuu.

Maanpuolustus ja luonnon monimuotoisuus toimivat yhdessä, kun metsävarastoalueen ympäristö suojataan ihmiskäsiltä. Koska alue on saanut olla monin tavoin rauhassa, luontoarvoja on tunnistettu monesta kohdasta ja suurin osa rakennusoikeudesta on määritelty alueen pohjoisosaan, jossa ovat myös luolaston sisäänkäynnit. Jännittävää nähdä, miten alue kehittyy jatkossa.

Alueella muuten toimii mm. Suomen Tietokonemuseo, johon jokaisen nörtiksi itseään luulevan kannattaa käydä tutustumassa.

Tietokonemuseon kokoelmissa on mm. Ukrainassa valmistettu neuvostoliittolainen MIR-2.

§210: Laajavuoren liikunta- ja matkailualue

Taitaa olla kokouksen mielenkiintoisin pykälä. Todella vahva kytkös liikuntapääkaupunkiteemaan jälleen kerran.

Huomaan että minun on hankala hyväksyä muutoksia metsäalueisiin joissa olen vuosien mittaan samoillut (lue: pyöräillyt ja suunnistanut). Lopulta uudet rullasuksiradat, tielinjaukset ja matkailurakennukset aiheuttavat kohtuullisen pieniä menetyksiä, jos niillä saadaan edistettyä alueen elinvoimaa ja hyvät harjoitusolosuhteet rullahiihtoon, ampumahiihtoon yms. myös kesäaikana.

Näitä huomattavasti isompi vaikutus luontoon olisi kaavasuunnitelmassa mainitulla pohjoisella laskettelurinteellä, mikäli se joskus toteutuu. Sen tieltä raivattaisiin huomattavasti enemmän paikoin jopa 120-vuotiasta metsää kuin Hikipolun ja rullahiihtoradan jatkolla. Rinnettä onkin kaavassa kavennettu alkuperäisestä luonnoksesta, jolla saadaan väistettyä arvokkaimmat metsäalueet.

Hyppyrimäkien tulevaisuus on ollut kovasti keskustelussa. Matti Pullin mäen suojelu poistuu ja se toivon mukaan pystytään rakentamaan uudelleen (kenen maksamana?) panoraamaravintolalla varustettuna. Matti Nykäsen mäen suojelua jatketaan peruskorjausta odotellessa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin mm. hyppyrimäkimontun tunneli, joka on kaikessa synkkyydessään kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja säilytettävä.

Jyväskylän Hiihtoseura ylläpitää kesäaikaan kahviota Matti Nykäsen mäen juurella. Näkötornista pääsee silloin ihastelemaan kaupunkia erilaisesta kulmasta!

Nykäsen ja Pullin mäet vuonna 2006. Tämän kuvan lisäsin kauan sitten (myöhemmin Googlen ostamaan) Panoramio-palveluun.

Kaavasuunnitelmassa mainitulle laajavuorentien kiertoliittymälle on tarvetta omien kokemustenkin perusteella. Alustava liittymäsuunnitelma ei ole paras mahdollinen sujuvan ja turvallisen pyöräilyn näkökulmasta (huomioitava pakollinen puolenvaihto, jos polkee Palokan suuntaan tai sieltä päin); itäpuolen tila on melko ahdas. Kaava ei toki ota sen toteutukseen suoraan kantaa, eli parempikin ratkaisu on mahdollinen.

§211: Keljonkankaantien eteläisen osan asemakaavan laajennus ja muutos

Tämäkin oli 30.9. lautakunnassa, ei muutoksia kaavaehdotukseen, voidaan hyväksyä.

§212: Kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Muurame – Keljonkangas

Annetaan lausunto ELY-keskukselle tiesuunnitelmasta. Parannustoimien myötä saadaan pikkuhiljaa edistettyä myös Muuramen suunnan pyöräväylää. Kaupunkia kiinnostaa lähinnä Keljonkankaantien osuus Muuramen rajalle asti, joka on kohtuullisen triviaali.

§213: Kauramäki II katusuunnitelmat

Kauramäki II -kaava sai lainvoiman valituskierrosten jälkeen syksyllä, ja nyt saadaan alueen kadut hyväksytyiksi. Tilkunlammentie jatkuu pohjoiseen ja ympärille rakentuu lisää asuinkatuja.

Toivottavasti päästään pian rakentamaan myös jalankulun ja pyöräilyn väylää Mäkitilkuntien risteyksestä Valimontielle. Siitä ei päätetty nyt tässä, enkä ole ihan varma oliko päätös jo tehty vai tuleeko se vielä myöhemmin. Laadukas yhteys keskustan suuntaan motivoisi pyöräilemään ja lisäisi turvallisuutta. Tällä hetkellä moottoritien alikulun kohdalla sorapintainen, jyrkkä ja näkemäesteinen väylä on harjaantuneellekin polkijalle suorastaan vaarallinen.

Rastin 108 suurpiirteinen sijainti parkkipaikan nurkassa. Karttakuvat eivät ole samassa mittakaavassa.

Syksyn Mäkeläkurkossa kävin löytämässä yhden rastin tulevan päiväkotikoulun parkkipaikalta. Tunnen siinäkin suhteessa konkreettisesti, miten alueen maisemat muuttuvat tulevina vuosina.

Kaupunkirakenne­lautakunta 11.11.2025

kirjoittaja

Paluu pidemmän esityslistan meininkiin. Paljon kiinnostavia kohtia. Ilona on menossa.

§188: Ilmoitusasiat

  1. Kaupunkirakennepalveluiden neljännesvuosikatsaus

PDF on särki, ei pysty arvioimaan. Katsotaan uudestaan, kun on korjattu.

  1. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 27.10.2025: Kunnallisvalitus asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa

Valittaja on pyrkinyt laajentamaan kaavalla olevaa pientalojen rakentamisaluetta rantaan asti, jotta saataisiin mahdollisuus ranta-asumiselle. Lautakunta käsittellyt asian huhtikuussa 2024 ja perustellut, miksei kaavaa lähdetä muuttamaan. Yksi syy kuntalaisten yhdenmukainen kohtelu, muitakin vastaavia tilanteita ympäri kaupunkia. Valittajan perusteluna läheinen kaupungin tontti, jossa rantarakentamista. Alueella haasteena mm. valtatie 9 melu. HaO hylännyt valituksen ja pitänyt lautakunnan päätöksen voimassa.

  1. Jyväskylän kaupungin lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 400 kV:n sähkön siirtoyhteyteen välillä Vihtavuori-Seppälänkangas

Pohdin tätä jo muutama kokous takaperin. Ympäristövaikutusten arviointiselvitystä on tarkennettu ja tämä kelpaa kaupungille.

  1. Kokouksen alussa seuraavat esittelyt:
  • Liikenteen rauhoittamisen periaatteet, liikenteenohjausinsinööri Timo Pakarinen
  • Jyväskylän liikenneturvallisuuden edistäminen 2026-2028, liikenteenohjausinsinööri Tuula Flyktman

Palaan näihin alempana kohdissa §192–193.

§191: Kaupunkiekosysteemialueiden rajaaminen

Ennallistamisasetus alkaa näkyä kaupungissa. Tarkoitus on lisätä kaupunkivihreää ja latvuspeittoa. Puut ja pensaat sitovat kosteutta ja madaltavat lämpötiloja kaupungissa kaikkien muiden luontohyötyjen lisäksi.

Tässä vaiheessa lausutaan ympäristöministeriölle siitä, mikä alue (1×1 km ruutuina) Jyväskylästä luokitellaan kaupunkiekosysteemiksi, jonka alueella seurataan tilanteen muutosta. Käytännössä päätetään myös siitä, millä tavalla aluejako halutaan tehdä: huomioidaanko koko kaupunki yhtenäisenä taajaan asuttuna alueena (kaupungin ehdotus), vai huomioidaanko sen lisäksi kaupungin lähialue (YM:n ehdotus).

Kaupunki haluaa jättää YM:n kartassa olevat vaaleansiniset ruudut punaisiksi.

Kaupungin perustelu lähialueen pois jättämiseksi on se, ettei näillä ruuduilla ole kaupunkimaista asumista, vaan ne ovat lähinnä maaseutua, peltoa ja vesistöä, eikä niiden muutoksella ole käytännössä vaikutusta kaupungin vihertymiseen. Sinänsä ihan perusteltua, kun tässä tosiaan halutaan tarkastella muutosta rakennetussa ympäristössä. Tämä tuskin lisää riskiä, että lähialueet esim. jyrättäisiin kokonaan paljaiksi vain sen takia, että tämä tarkastelu puuttuu.

Perusteluissa on huomioitu myös työn alla oleva yleiskaava, jonka ei pitäisi suuremmin vaikuttaa lähialueruutuihin. Ja tähän toki varmasti palataan kun suunnitelma päivittyy.

§192: Liikenneturvallisuuden edistäminen

Valtakunnan tavoite pudottaa liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset nollaan vuoteen 2050 mennessä. Jyväskylässä on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana keskimäärin 107 onnettomuutta vuodessa, joissa 40 on johtanut henkilövahinkoon. Kuolleita näissä sattuu yksi ja 45 loukkaantunutta vuosittain. Onnettomuuksien trendi on ollut laskeva vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen pysynyt melko vakiona. Mistä tämä johtuu, sitä ei kerrota.

Pari viime vuotta on jo lisätty suojateiden turvallisuutta esimerkiksi kaventamalla vaarallisia ylityspaikkoja (2023, 2024, 2025). Tämä työ jatkuu edelleen seuraavina vuosina. Lisäksi halutaan lisätä moottoriajoneuvojen ja kävelijöiden + pyöräilijöiden risteämisten ja katutöiden liikennejärjestelyjen turvallisuutta. Isoja plussia näille kaikille minulta.

Kaupunkirakennepalvelujen toimiala voi vaikuttaa katuverkon turvallisuuteen, lisäksi sivistyspalvelut hoitavat omalta osaltaan lasten ja nuorten kouluttamista.

Aikuisia pitäisi kyllä myös muistutella omasta vastuusta liikenteessä, ei vastuuta muissakaan asioissa jätetä pelkästään lapsille itselleen. Tämä vastuu jäänee Liikenneturvalle valtakunnan tasolla, suunnitelma ei ota kantaa aikuisten toimintaan.

Yllä esimerkki epäonnistuneesta työmaan liikennejärjestelystä lauantailta Keljonkeskuksen Pengertien kupeesta. Jäljistä näkee, miten moni kulkee vettyvällä ja mutaantuvalla nurmikolla, koska aidan viereen mahtuu lähinnä yksi kulkija. Kohtaamistilanteissa joutuu väistämättä liukastelemaan nurmen puolelle. Paikalle olisi selvästi tarvittu levennys.

Valaistus on tässä kohtaa välttävä (Lidlin parkkipaikalta tulee hajavaloa), selän takana olematon (valotolpat työalueella ja poistettu eikä väliaikaista valaistusta ole laitettu). Tämän voisi korjata esimerkiksi väliaikaisella ledinauhalla.

§193: Hidastetöyssyjen käyttö- ja toteutusperiaatteet

Ainut tutkitusti varma tapa pienentää liikennevahinkojen määrää on laskea autoliikenteen nopeuksia, etenkin taajama-alueella. Jyväskylässä edistys on ollut tämän suhteen melko hidasta, mutta vuosien mittaan on päästy siihen tilanteeseen, että 30 km/h rajoitus ei ole poikkeus vaan pääsääntö asuinalueilla ja keskustassa. Nopeuksia hallitaan rakenteellisin keinoin, mm. nopeusvarmistettujen suojateiden avulla.

Joskus kauan sitten pohdin, että liikenneturvallisuus ja liikennesuunnittelu vertautuu monin tavoin käytettävyyteen ja käytettävyyssuunnitteluun. Hyvin suunniteltu liikenneympäristö on turvallinen ja sitä on helppo käyttää oikein, vastaavasti kuin hyvin suunniteltu IT-järjestelmä on helppokäyttöinen ja saavutettava. Helppokäyttöisyys johtaa myös ennakoitavuuteen. Kun vaikkapa pyöräilijä tietää, miten risteysalueella tulee ajaa, ei muiden tienkäyttäjien tarvitse yllättyä mitä monista epämääräisistä vaihtoehdoista hän käyttää.

Kaupungilla on ollut olemassa oleva kriteeristö, minkä perusteella arvioidaan tarvetta hidasterakenteisiin. Kaikkia ehdotettuja ei toteuteta. Suurin osa mahdollisista kohteista jo toteutettu. Seuraavana mahdollisena tahtotilana panostaa risteävien katujen korotuksiin, joka hiljentää kääntymisnopeutta ja lisää turvallisuutta.

Kriteeristö päivitetään uuden tutkimustiedon ja suunnitteluperiaatteiden pohjalta. Tiettyjä paikkoja on jatkossakin, joihin ei pystytä hidasteita rakentamaan (esim. hälytysajoneuvot, vilkas bussiliikenne…). Toisaalta tiettyjen kohteiden (koulut, päiväkodit, vanhainkodit, puistot, kaupat jne). läheisyys nostaa tarvetta rakenteellisen turvallisuuden lisäämiselle. Hyvä asia on myös se, että arvioidaan myös vaihtoehtoisia turvallisuuden parannuskeinoja, mikäli rakenteellisia muutoksia ei voida tehdä.

§194: Maankäyttösopimus

Koskee samaa tonttia, jonka kaavamuutosta käsiteltiin 8.9.2025 kokouksessa (lepakkopiilopotentiaali!). Valmistaudutaan kunnallistekniikan rakentamiseen ja sovitaan sen kustannuksista.

§195: Yritystonttien hinnoittelu

Tonttihinnoittelua pitäisi yleisesti ottaen tehdä sen mukaisesti, mikä on maan arvo missäkin paikassa (lue: asetetaan hinnat sen mukaisesti, mitä mihinkin kohtaan kannattaa rakentaa). Päätöksessäkin todetaan, että erityisen hyvän sijainnin tontit myydään korkeampaan hintaan. Hinta nousee, jos joudutaan tekemään enemmän maanmuokkaustöitä jne.

§196: Tontinluovutuksen maksut

Rakentamisen alhaisessa suhdanteessa nostetaan viranomaismaksuja. Edellinen tarkastelu tehty kaksi vuotta sitten. Näillä maksumuutoksilla tuskin on suurta vaikutusta niihin, jotka oikeasti haluavat käydä tonttikauppaa.

Hinnat kannattaisi toki olla mahdollisimman ylhäällä silloin kun kysyntä on kovaa ja joustaa alaspäin kun kysyntä hiljenee. Mutta miten tuollaisen jouston rakentaisi, on hyvä kysymys.

§197: Kortepohjan suojelukaava

Kaavaluonnos ollut nähtävänä ja pääosin positiivista palautetta tullut. Koskee Kortepohjan pientaloaluetta ylioppilaskylän pohjoispuolella. Alue todettu kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi.

Huvittaa, miten aikanaan on purettu Suomesta kaikki nätit talot ja nyt suojellaan sen takia 1960-luvun laatikoita. Toisaalta vanhemmiten ymmärrän enemmän myös brutalismin ja muun suoraviivaisuuden kauneutta, mutta ei silti kuulu ihan ykkösjutuiksi.

Kaavasuunnitelmaan on dokumentoitu hyvin eri talotyypit ja niiden suunnittelijat. Kaavan kaverina syntyy korjaustapaohje, jotta alueen taloyhtiöiden on helpompaa valita suojeluarvot säilyttäviä ratkaisuja remonteissa. Palautteissa nousi hyvin huoli ilmastokriisin vaikutuksista (rankkasateet, lämpeneminen) ja miten niitä helpottavia ratkaisuja (lämpöpumput, suojarakenteet) ei pitäisi liikaa kieltää suojelun nimissä.

Korjaustapaohjeen karttakuvasta näkyy, miten alue on rakentunut tonteittain järjestyksessä muutaman vuoden aikana.

Vaikka olen alueen ohi pyöräillyt vaikka kuinka monesti, en ole koskaan varsinaisesti tutustunut tarkemmin alueeseen. Uutena ja innostavana asiana itselle leikkiin ja muihin yhteisöllisyyteen tarkoitetut yhteistontit. Parkkipaikat näkyvät laajasti, kannustetaan lisäämään niiden vehreyttä. Täytyy varmaan jokin päivä käydä ihmettelemässä tarkemmin alueen historiallisia arvoja!

Tässäkin kaavassa (vrt. jälleen 8.9. kokous ja Yrjönkatu) kannustetaan yhteiskäyttöautojärjestelmään ja sitä kautta autopaikkonormin pienentämiseen. Pyöräsäilytystä kehotetaan ”lisäämään”, mikä on vähän jännittävä muotoilu ottaen huomioon kaavan jatkuvan voimassaolon. Tavoitemäärää ei ole myöskään ilmaistu missään vaiheessa, mikä on vähän jännä ottaen huomioon miten tarkkaan autopaikoista määrätään. Laadukkaalle pyöräpysäköinnille voisi napata tilaa parkkikentältä, jos tarve parkkipaikoille vähenee.

§198: Seppälän pohjoisen korttelin asemakaava

Mainittiin muutaman viikon takaisessa kiertoajelussa. Alueella nykyisellään teollisuuskiinteistöjä, joihin sallitaan jatkossa myös liikerakennus. Samalla muutetaan tonttijakoja omistajien tarpeiden mukaisesti.

§199: Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Maanomistaja hakee matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen RM kumoamista. Sen jälkeen paikalle astuu voimaan osayleiskaavan mukainen loma-asuntoalue RA-2. Tämän jälkeen paikkaan voisi rakentaa kesämökin, mitä nykyinen kaava ei salli.

Kuulostaa järkevältä.

Kaupunkirakenne­lautakunta 21.10.2025

kirjoittaja

Tällä kertaa vähän lyhyempi lista, ei kestänyt kolmea tuntia käydä läpi!

Muokkaus 21.10.2025: Ilona estynyt, pääsen siis kokoustamaan.

§ 180 Ilmoitusasiat

Pari esittelyä:

Ratapihan siltakorttelit

Visioitu, miten ratapihan aluetta saataisiin hyödynnettyä muuhunkin kuin junien seisottamiseen. Rakentaminen yhdistäisi keskustan ja Lutakon alueet. Näyttää ihan toimivalta, materiaali tulee julkiseksi ilmeisesti kuun vaihteen tienoilla.

Ensisijaisesti pitäisi mielestäni miettiä, miten järjestelyratapiha saataisiin siirrettyä muualle keskustasta. Paikalla riittäisi hyvin 4 raidetta kattamaan nykyisen kaukoliikenteen ja tulevan lähiliikenteen tarpeen. Siirron estää se, että raiteet risteävät juurikin keskustassa ja muu sijoittelu johtaisi edestakaiseen liikenteeseen. Valtiolla ei ole ollut intohimoa muutoksiin.

Ratapihan lisäksi ihmisen kokoisen kaupungin esteenä on Rantaväylä, jonka vaihtoehdot ovat vielä hankalampia. Tien kaventaminen tai poisto vaatisi läntisen kehätien rakentamisen + paikallisen autoliikenteen rajua vähentämistä.

VT4 Tourulan kohta

Tiesuunnitelma meni pari vuotta sitten uusiksi, kun suunnitelmaehdotus olisi tuonut liikennevirrat Kankaan keskustaan. Tämä ei luonnollisesti lautakunnalle käynyt, koska yhtenä Kankaan perusajatuksena on ollut minimoida autoliikenne.

Nostona paikassa ennakoidaan 20 % liikenteen kasvua vuoteen 2050 mennessä. Tämäkin otetaan annettuna, autoliikennettä voisi myös pyrkiä aktiivisesti vähentämään muilla keinoilla (Lähijunat Laukaa/Äänekoski-akselille ja Vaajakoskelle! Pikaratikka Palokkaan ja Tikkakoskelle!).

M 21.10: kysäisen kokouksessa tästä arviosta, onko vielä ajankohtainen ja miten siihen voisi vaikuttaa.

Kun näistä katteista puhuttiin, olen pitkään unelmoinut, että Rantaväylän saisi katettua Holstin ja Kankaan välillä. Maasto antaisi tähän mahdollisuuden ja sitä on ilmeisesti aikanaan mietittykin. Rauhoittaisi alueen äänimaailmaa kummasti, mutta hintaa tulisi tällekin rutosti.

§182: Joidenkin väylien talvihoidon lopettaminen

Tämä oli nostona jo edellisen 30.9. lautakunnan ilmoitusasioissa, nyt virallisesti päätettävänä. Epäilyksiä, että joillain kohteilla ei ole kovasti käyttöä. Olisi hyvä, että seurattaisiin, millaisia polkuja näihin (ja myös aiempiin kohteisiin) syntyy, jolloin nähdään, kuinka paljon käyttöä todellisuudessa on.

§183: Tilan Kontinvuori ostaminen

Kokouksen mielenkiintoisin pykälä. Yllättävän suuri alue Muuratsalossa on ollut yhdellä omistajalla ja siirtyisi kaupungin haltuun. Alueella on tehty hakkuita muutamana viime vuonna, ja kaupunki aikoo myös jatkossa saada alueelta ”maltillisia puukauppatuloja”.

Osa alueesta on puhtaammin talousmetsää, mutta on isoja alueita, jotka kaupunki voisi pyrkiä puhtaasti suojelemaan. Osa viime vuosien hakkuista on mielestäni osunut myös näille vanhempien puiden ja sitä kautta luontoarvoiltaan arvokkaammille alueille.

Materiaaleissa ei ole mukana tarkempaa metsänhoitoyhdistyksen laskelmaa kuviotietoineen yms. taustamateriaaleja, joihin ehdotettu hinta perustuu. Saisi varmaan pyynnöstä? Olisi hyvä nähdä, jotta voisi verrata vastaavanlaisiin muihin kohteisiin.

M 21.10: Pyysin ja sain.

Kävin paikalla viimeksi suunnistamassa loppukesästä, joten pohdin näitä niiden ja aiempien käyntikertojen muistikuvien perusteella… Jostain syystä en ole vielä kertaakaan onnistunut suunnistamaan tuolla hyvin, etenkin Velakallionlammen ympäristössä tulee joka kerta päädyttyä väärälle polulle!

Viime vuosien hakkuujätteet näkyvät Suunta Jyväskylän suunnistuskartalla vihreänä pystyviivoituksena. Kuvaan on suurpiirteisesti lisätty ostettavan alan raja punaisella, josta näkee miten juurikin tällä alueella on harvennettu puustoa.

§ 184 Viitaniemen pintavesilaitos

Kaavaehdotus meni nähtäville 26.8. kokouksen jälkeen, blogauksessa tuolloiset pohdinnat. Lähinnä pieniä viilauksia, voidaan hyväksyä näin.

Palvelut minulle, data Applelle ja Googlelle

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 9.10.2025.

Keskisuomalainen avasi hyvin 5.10.2025 sitä, miten käyttäjätiedot vaeltavat sosiaalisen median palveluista ympäri maailmaa. Effi ja muut yksityisyysaktivistit ovat yrittäneet koko 2000-luvun herätellä tietoisuutta siitä, miten eri toimijat pääsevät käsiksi tietoihimme ja miten niitä voidaan hyödyntää myös väärinkäytöksiin.

Lehtijuttu oli kirjoitettu sosiaalisen median palvelujen näkökulmasta, mutta dataa kerätään muissakin palveluissa.

Lähes kaikki käyttävät älypuhelinten sovelluksia päivittäisessä elämässään: sähköinen tunnistautuminen, pankki- ja vakuutuspalvelut, ostokset, kulttuuri- ja liikuntaedut, auton tankkaus, lataus tai pysäköinti, Kelan tai eläkelaitoksen palvelut… Suurin osa yrittää kerätä pakollisen tiedon lisäksi monenlaista muuta dataa.

Suomalaisen yhteiskunnan peruspalvelut ovat toistaiseksi saatavilla myös muilla tavoilla kuin pelkän ”äppiksen” avulla, mutta joskus vaihtoehtoinen reitti voi olla monimutkainen tai lähes mahdoton.

Olen ottanut monia sovelluksia käyttöön vain sen takia, etten ole jaksanut selvittää, miten jonkin asian voisi muuten hoitaa. Jos minä en asiaan perehtyneenä ja IT-alalla työskentelevänä ota näistä välillä selvää, miten muka alan toimintatapoja ymmärtämätön voisi?

Älypuhelinten ja tablet-laitteiden käyttöjärjestelmissä on Googlen ja Applen duopoli. Lähes kaikki ovat tästä syystä suhteessa vähintään toiseen näistä amerikkalaisyrityksistä. Nekin olivat, Pasi Moilasta artikkelista lainaten, 20 vuotta sitten melko erilaisia.

Mobiilisovellusten alustat Android ja iOS seuraavat käyttäjän toimintaa ja lähettävät käyttötietoja valmistajille. Vaikka olen kytkenyt puhelimestani lähes kaiken datankeruun pois päältä, se yrittää silti ottaa säännöllisesti yhteyksiä Googlen telemetriapalvelimille.

Mikäli joku haluaa vältellä älypuhelimen houkutuksia, tai asiakkuutta Googlen tai Applen kanssa, miten hänen tulisi toimia? Mikäli yritykset antavat hänelle porttikiellon, voiko hän edelleen käyttää muita palveluja? Miten varmistetaan, ettei yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä jatkossakaan osteta pelkästään asiakasdatalla tai asiakassuhteella näihin kahteen yritykseen?

Keskimaan vaalit 2025

kirjoittaja

Olen ehdolla Keskimaan edustajiston vaaleissa Jyväskylän äänestysalueella numerolla 52. Äänestysaika on 6.–20.10.2025 joko sähköisesti tai kirjeellä.

Kyseessä ei ole listavaali, vaan näissä peleissä äänestetään suoraan henkilöä. Mukana on minun lisäkseni myös muita hyviä vihreitä ehdokkaita.

Keskimaan vaalikone pistää vastaukset ikävästi piiloon ja antoi hyvin rajallisesti tilaa vastauksille, joten muutama pääpointti vielä kertauksena tässä.

Keskimaalla on Keski-Suomen suurimpana työllistäjänä ja S-ryhmällä toisena kaupan jättiläisenä valta ja vastuu toiminta-alueellaan. Ja itse katson näitä tapojeni mukaisesti kolmen linssin läpi: vaikutukset yhteiskuntaan ja luontoon, työllistäminen ja IT-järjestelmät.

Naureskelin vaalien aikaan Tikkakosken S-Marketin pihalla kampanjoidessa, kun kauppa mainostaa hiilinegatiivisuutta kaukaisessa tulevaisuudessa vuonna 2025. Keskimaan vuosikertomus on pessimistisempi, sillä tavoitteena on ollut vähentää päästöjä vuoden 2015 tilanteesta 90 % vuoteen 2030 mennessä. Jälkimmäinen tavoite toteutunee sen perusteella tämän vuoden aikana.

Lainaus vuosikertomuksesta. Keskimaan hiilijalanjälki on pudonnut n. 14000 tonnista 1600 tonniin kymmenen vuoden aikana.

Mikäli laskennalliset oman toiminnan päästöt työnnetään pikkuhiljaa nollaan, on seuraavien parannustoimien paikka. Mitä tuotteita kaupassa myydään ja mikä on niiden vaikutus ihmisten, luonnon, eläinten hyvinvointiin? Kannustetaanko ostamaan halvalla sellaisia tuotteita, joiden jalanjälki on suurempi kuin kalliimman tuotteen? Kuluttajaa voidaan ohjata pitkälti rahallisilla kannustimilla. Halvempia tuotteita ei pidä haalia hinnalla millä hyvänsä.

Marketkauppa keskittyy yhä enemmän suurempiin yksiköihin. Tällä tempulla kauppa säästää logistiikkakustannuksissa, mutta ostoksilla kävijä valitsee kulkupeliksi henkilöauton. Kauppakeskukset ja automarketit simuloivat keskustan kauppakatujen tunnelmaa, samalla kun oikeat keskustat näivettyvät. Niiden ympäristö sen sijaan on yleensä niin kaukana ihmisen mittakaavan kaupungista kuin voi olla. Satojen henkilöautojen päästöjä ei huomioida vastuullisuusmittareissa mitenkään, vaan niiden aiheuttamat kulut valuvat yhteiskunnan hoidettaviksi.

Palvelujen sijoittelussa ympäri maakuntaa Keskimaalla on jälleen avainrooli. Pienemmillä paikkakunnilla osuuskauppa voi olla konkreettinen elinvoiman ylläpitäjä. Moni nuori aloittaa työuransa paikallisen marketin tai huoltoaseman tiskiltä. On vaikeaa kuvitella miksi kukaan haluaisi asua paikassa, josta ei ole kohtuullista matkaa kaupalle. Jos laajempi verkosto merkitsee hitusen pienempää ylijäämänpalautusta, se on mielestäni kannattava kompromissi.

Keskimaa ja S-ryhmä kerää asiakkaistaan hurjasti ostos- ja muuta dataa. Haluan varmistaa, että tätä tietoa käytetään turvallisesti ja humaanisti. Haluan edistää keinoja, joilla osuuskaupan jäsenillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi näihin datamassoihin.

S-ryhmä korostaa markkinoinnissaan osuustoiminnan autiutta. Siksi on ironista, ettei S-pankki ole kuitenkaan osuuspankki, vaan SOK:n omistama yritys. Vastaavasti S-ryhmän toiminta Baltian maissa tapahtuu SOK:n alaisuudessa, eikä siellä ole lähdetty osuustoiminnan tielle. Näihin toimintoihin Keskimaan valtuustolla on vain välillistä valtaa; mikäli S-pankki päättäisi jonain päivänä lopettaa pankkipalvelut kaikkialta Keski-Suomesta, Keskimaan edustajisto ei ole se, joka asiasta päättää. Osuustoiminnan näkökulmasta olisi suotavaa, että S-pankki toimisi osuuspankkina. Nykyinen toimintamalli vihjaa, että osuuskauppatoiminta on SOK:lle vain historian painolasti.