Europarlamenttiin 2014

Europarlamenttirakennus Brysselissä
Tämän lähempänä europarlamenttia en ole vielä ollut.

Piraattipuolue järjestää näinä päivinä jäsenäänestyksen eurovaaliehdokkaistaan ensi kevään vaaleja varten. Olen tavoittelemassa ehdokaspaikkaa 25 muun aktiivin kanssa. Puolue voi asettaa yhteensä 20 ehdokasta vaaleihin.

Tällä hetkellä EU-parlamentissa istuu kaksi piraattimeppiä: Christian Engström ja Amelia Andersdotter, molemmat Ruotsista. Toiveissa on kolminkertaistaa tuo määrä mm. Saksan ja Suomen piraattipuolueiden avulla. Tämän kauden aikana piraattiedustajat ovat saaneet paljon aikaan: he olivat vahvasti mukana kaatamassa ACTA-sopimusta ja estämässä Internetin hallintovallan siirtymistä kansainväliselle televiestintäliitolle. Lisäksi he ovat pyrkineet edistämään sokeiden asemaa ja ratkaisemaan ns. ”orpoteosten” ongelmaa. Piraatit ovat pystyneet avaamaan suljettuja ovia ja tuomaan läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, jota on aika ajoin pyritty salailemaan mahdollisimman paljon.

Piraattina myös omat tärkeimmät tavoitteeni liittyvät unionin toimielinten avoimuuden lisäämiseen sekä kansalaisten yksityisyyden suojan ja muiden perusoikeuksien vahvistamiseen. Vakoilupaljastusten myötä on käynyt ilmeiseksi, että vain EU-tason päätöksillä voidaan tarjota yrityksille mahdollisuuksia ja velvoitteita suojata kansalaisten yksityisyys myös Internetissä. Haluan myös, että EU-kansalaisille unioni näyttäytyisi muunakin kuin maatalousavustuksina: vahvana valtioliittona, jonka tehtävänä on suojata kansalaisiaan ja antaa heille mahdollisuuksia vapaaseen toimintaan. EU:n tasolla pitäisi päättää ainoastaan niistä asioista, joista on järkevä tehdä unionin laajuinen päätös; paikallisista yksityiskohdista pitäisi päästä sopuun mahdollisimman lähellä rivikansalaista olevassa elimessä. Ideoiden, ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:lle elinehto. En vastusta euroa siinä missä bitcoiniakaan.

Tulevan parlamenttikauden aikana keskustelua tulevat varmasti kiihdyttämään mm. seuraavat aiheet:

Omia vahvuuksiani parlamenttitoiminnassa:

  • Englannin ja ranskan kielen taitoisena pystyn viestimään sujuvasti myös parlamentin ”kakkoskielellä”.
  • Olen nopea oppimaan uusia asioita, sisäistän ja hahmotan suuriakin kokonaisuuksia.
  • Pyrin esittämään asiani mahdollisimman selkeästi.
  • Olen saavutettavissa monipuolisesti verkon ylitse (tämän sivuston lisäksi sähköpostitse, IRCissä, Twitterissä, Facebookissa, Google+:ssa ym.), enkä halua tyytyä yksipuoliseen viestintään.

Mikäli olet Piraattipuolueen jäsen, sinulla on mahdollisuus antaa minulle ensiaskel kohti parlamenttia puolueen ehdokasäänestyksessä, joka järjestetään 19.–27.6.2013. Äänestysohjeistus tulee sinulle sähköpostitse. Ehdokkaat vahvistetaan puolueen kevätkokouksessa, joka järjestetään 6.–7.7.2013 Espoossa. Tutustu myös muihin ehdolle pyrkiviin piraatteihin!

Jyväskylän Liikenne betonoimassa asemaansa

Seuraavan joukkoliikennelautakunnan kokouksen esityslista tipahti äskettäin verkkoon. Kokouksessahan käsitellään mm. joukkoliikenteen tulevaisuuden linjastoa ja palvelutasotavoitteita, sekä sitä mallia, millä joukkoliikenne tulevaisuudessa järjestetään. Itsehän kannattaisin dokumenteissa kuvattua bruttomallia, jossa kaupunki vastaa liikenteen suunnittelusta ja kantaa riskin lipputuloista. Bruttomalli on käytössä Helsingin seudun lisäksi Turussa ja Tampereella.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana on esityslistan kohta 43, ”Jyväskylän Liikenne Oy:n reittiliikennelupahakemukset”. Yritys on hakenut jatkoa olemassa olevalle sopimukselleen kesästä 2014 eteenpäin useille linjoille. Ongelmanahan tässä on se, että kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, millä mallilla tulevat kilpailutukset tehdään, eikä myöskään sitä, missä muodossa ko. linjat ajetaan tulevaisuudessa. Jyväskylän Liikenteen hakemuksissa on useita linjoja, joihin on tulossa muutoksia samassa kokouksessa. Mikäli hakemukset hyväksyttäisiin, sementoitaisiin olemassaoleva tilanne ja palvelutaso niiden linjojen osalta myös vuoden 2014 jälkeiselle ajalle. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista. Päätösesityksenä onkin ”Reittiliikennelupahakemuksen käsittelyä siirretään ja päätös hakemuksesta tehdään sen jälkeen kun Jyväskylän seudun joukkoliikenteen järjestämistavasta on tehty lopullinen päätös.”

Esityslistan positiivisena huomiona poimin tämän, josta itsekin olen valittanut: ”Linjastoon on lisätty uusi kehäyhteys yhteysvälille Vaajakoski – Kuokkala – Keljo – Mustalampi. ” Kartassa linja näkyy numerolla 44. Tämä on hieno asia, koska juuri noiden kohteiden välillä moni valitsee auton bussiyhteyksien olemattomuuden takia. Itse linjastosuunnitelmassa linjasta tosin todetaan, ettei se tule toimimaan itsekannattavasti. Tuossa kohtaa luultavasti lippujen hinnat tulevat vastaan. Myös muuta hienosäätöä on tehty alkuperäiseen esitykseen, kuten linjan 25K jatkaminen Palokan keskustaan saakka.

Vaikuttamisella voi selkeästi saada vieläkin jotain aikaiseksi!

Nuorisotila kaupungintalolle

Tänään avataan kuntavaalikatu, eli puolueiden telttakylä, Jyväskylän kävelykadulle. Myös piraatit pyrkivät olemaan paikalla joka päivä, vähän vaihdellen porukkaa jaksamisen mukaan. Tervetuloa tutustumaan!

Jyväskylän kaupungintalo on ollut remontissa jo pari vuotta, ja sen pitäisi kohtapuoliin alkaa valmistua. Peruskorjauksen myötä toivotaan ratkaisua rakennuksen sisäilmaongelmiin. Saa nähdä, miten asiassa käy. Jälkiviisaana on hyvä todeta, että remontin yhteydessä olisi voinut ratkaista myös yhden toisen ongelman: Kirkkopuistosta, jossa nuoriso usein aikaansa viettää, tai sen lähialueilta, puuttuu nuorisotila. On totta, että lähistöllä toimii Katulähetyksen Nuortentalo Katutaso, mutta sinne on korttelin kävelymatka eikä se ole auki kuin alkuillasta.

Ydinkeskustassa sijaitsevan nuorisotilan puutetta on paikattu myös Veturitalleilla sijaitsevalla Nuortentila Vaihteella. Se on auki iltayhteentoista joka toisena perjantaina, mikä on jo lähempänä tarvetta. Kaupungintaloon remontin yhteydessä sijoitettu nuorisotila olisi voinut paikata niinä iltoina, kun Vaihde ei ole auki.

Kuvitelkaa, millä tavalla nuoriso suhtautuisi kaupunkiin, joka sen sijaan, että hätistelisi nuoria pois julkiselta paikalta, kutsuisi ne avoimesti kaupungintaloon? Nuoret voisivat viettää aikaa yhdessä, esittää toiveita ja parannusehdotuksia ja saada apua ongelmiinsa. Tilassa pitäisi olla mahdollisuus kommentoida valtuuston ja lautakuntien päätöksiä, etenkin niitä, jotka koskettavat nuoria. Palautetta pitäisi ottaa vastaan ja viedä eteenpäin. Näin nuorille syntyisi positiivinen kuva vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kun vain 6 % alle 25-vuotiaista kokee, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin, tämä ei olisi liikaa vaadittu.

Harmi vaan, ettei asiaa sisällytetty peruskorjaussuunnitelmaan.

Blog Action Day 2012: Joukkovoima

Tänään 15.10. vietetään vuotuista Blog Action Day’tä. Jo kuudetta kertaa järjestetyn päivän tarkoituksena on kirjoittaa blogikirjoitus ennalta määrätystä aiheesta, ja tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat tänäkin vuonna tarttuneet haasteeseen. Tämänvuotinen teema on The Power of We, eli vapaasti käännettynä Joukkovoima – tai Väkivalta 🙂

Tietoyhteiskunnassa joukkovoima näkyy erityisesti sosiaalisen median kautta. Viime aikojen kotimaisista tapauksista muistanemme esimerkiksi Fazerin, joka joutui pahoittelemaan kampanjaansa ja lupasi parantaa vastuullisuuttaan palauteryöpyn seurauksena. Joukkovoimaa käytettiin alkuvuodesta myös ACTAn vastaisessa kampanjassa. Yhteydenottojen määrä sai lopulta europarlamentin hylkäämään sopimuksen. Seurasin keväällä myös Senegalin presidentinvaaleja, joissa vaalivilppiä pyrittiin estämään joukkovoimalla usean palvelun voimin.

Kuntavaalien yhteydessä moni puolue lupailee parempia vaikutusmahdollisuuksia oman kuntansa asioihin. Myös Piraattipuolueen yhtenä kantavana teemana, sekä puolueohjelmassa että kuntavaaliohjelmissa, on hallinnon avoimuuden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Suomessa tulkitaan salassapitosäädöksiä edelleen turhan tiukasti; monissa tapauksissa julkiset asiakirjat ovat aivan liian monen suljetun oven takana. Hallinnon avoimuuden lisääminen lisää kansalaisten joukkovoimaa. Vapaa tieto tarjoaa mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin tai antaa palautetta suunnitelmista jo varhaisessa vaiheessa. Jokaisen poliitikon ja virkamiehen vastuulla on kuunnella kansalaisten mielipiteitä, olivat ne sitten minkälaisia tahansa.

Tulevaisuusselontekoon vaikuttamassa

Osallistuin tänään JYYn kautta Tulevaisuusselonteko 2030 -raportin kasaamiseen, kun Jyväskylässä järjestettiin seminaari aiheella Hallinto mahdollistajaksi. Tilaisuuden aikana pyrittiin löytämään näkökulmia siihen, millaista on hallinto vuonna 2030; mitä toivotaan, mitä pelätään, ja mitä eri kansalaiset siltä haluavat. Keskustelua käytiin myös verkossa mm. Twitterin välityksellä.

Tilaisuuden avannut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toi esiin kolme tärkeintä asiaa, mistä hyvä hallinto koostuu: avoimesta datasta, joukkoistamisesta ja hyvästä työnantajuudesta. Se, mikä ei avauksesta mielestäni aivan täysin tullut esiin, oli se, miten nämä kolme asiaa nivoutuvat yhteen. Mitä enemmän avataan julkishallinnon kassakaappeja, sitä paremmin kansalaiset ja eri virastoissa töissä olevat ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaan elämäänsä ja työympäristöönsä. Avoimen datan ja parviälyn avulla pystytään entistä paremmin löytämään hallinnon ongelmia, parantamaan toimintatapoja ja puuttumaan väärinkäytöksiin. Urpilainen puhui myös ”Wikipediamaisesta” lainsäädäntötyöstä; mikäli tämä halutaan toteutuvan vuonna 2030, pitäisi suunnittelutyön olla jo vauhdissa kun ottaa huomioon viime aikojen suuren kokoluokan julkisten IT-projektien laadun ja toimitusvarmuuden.

Tilaisuuden aikana myös Lyseon opiskelijoista koostuva porukka esitteli nuorten ajatuksia tulevaisuuden hallinnosta. He toivoivat jonkinlaista perustulojärjestelmää (puolustaen kuitenkin ”kivoja Kelan tätejä” :), pohtivat teknologian kehityksen vaikutuksia hallintoon ja vaativat hyvien käytänteiden löytämistä konkreettisten kokeilujen kautta. Itse yritin tuoda esille nuorison tavan vaikuttaa hajautetusti, ilman ylhäältä pakotettuja rakenteita:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254113363922137088

Nuoret ovat tutkimusten mukaan aina vaan kiinnostuneempia politiikasta, mutta valitettavasti vain 6 % alle 25-vuotiaista kokee, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin (TNS Gallup: Kansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista ja kuntahallinnosta 2012).

Ryhmätöissä pääsimme pohtimaan vanhusten tilannetta digitalisoituvan, avoimen hallinnon kanssa. Omat muistiinpanot jäivät kiivaan keskustelun lomassa vähiin (onneksi en ollut sihteeri), mutta tärkeimpänä nostimme esille seuraavan näkökulman osallistamiseen:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254130399813447680

Tilaisuuden yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Urpilainen ehdotti avattavaksi myös Ylen arkistoja. Tämä olisi mielestäni erittäin hieno asia vapaan kulttuurin ja uuden luomisen kannalta, ja vähimmäisvaatimus verorahoilla tuotetulle palvelulle. Jatkotoimenpiteitä odotellessa.