Vapaa tieto

Valvooko Jyväskylä palveluitaan?

kirjoittaja

 

Kuvakaappaus 2016-06-29 19:11:59

Annoin pari palautetta kaupungin suuntaan kevytväylälle valuneiden hiekkojen puhdistamiseksi. Ensimmäinen palautteeni lähti 26.5. ja toinen 21.6. Hiekat poistuivat tänään, 29.6.2016.

Väylien kunnossapito tuolla alueella näyttää olevan ulkoistettu Destialle. Kaupungin mukaan ”[t]yöt tehdään sopimuksissa määriteltyjen laatuvaatimusten mukaisesti. Laatuvaatimusten täyttymistä seurataan säännöllisesti yhdesssä urakoitsijoiden kanssa tehtävillä laatukierroksilla.” Ilmeisesti tähän väliin ei ole laatukierrosta sitten sattunut.

Olen aiemminkin pohtinut esim. bussiliikenteen osalta, minkälaista laadunvalvontaa kaupunki harrastaa. Ainakin palautekäsittelyn osalta taktiikka vaikuttaa olevan ”välitä eteenpäin ja unohda”. Jokaista palautetta olisikin mahdoton seurata, mutta ainakin palautepalvelun kautta eteenpäin lähetetyt palautteet voisivat vaatia urakoitsijalta jonkinlaisen palveluun ilmestyvän kuittauksen, kun työ on tehty. Tällöin sekä palautteen antaja että kaupunki saisivat vahvistuksen sille, että asialle on tehty jotain.

Kaupungillamme on ollut nyt jonkin aikaa käytössä myös palvelualoite, jonka kautta ulkopuoliset toimijat voivat ehdottaa ottavansa tehtäväkseen jonkin kaupungin tuottaman palvelun. Ulkoistaminen on järkevää niissä tilanteissa, missä palvelun laatu paranee ja kaupungille koituu tästä säästöjä.

Etenkin ulkoistamisten yhteydessä niin kaupungin kuin kuntalaistenkin pitää pystyä valvomaan palvelujen laatua. Avoin tieto nousee tässä avaimeksi, ja kuinka ollakaan, se muiden digitalisaatio-asioiden ohessa on nostettu vuoden 2016 Jyväskylän kaupunkistrategian toteuttamistoimenpiteeksi. Avoimen tiedon edelläkävijäkunta Suomessa on Helsinki, jonka rajapinnan kautta voi esimerkiksi seurata Staran aura-autojen liikkeitä. Tätä tietopankkia hyödyntää esimerkiksi (näin kesäaikana hiljainen) Aurat Kartalla -palvelu. Myös aikanaan kovin mietityttänyt Pendolinojen toimintavarmuus suhteessa muihin junavuoroihin on nykyisin tilastoitu, kun Liikenneviraston rajapinnan kautta voi hakea junalajikohtaista myöhästymisdataa. Tämäntyyppisistä asioista siis mallia myös Jyväskylään!

Nyt sitten seuraavaksi pitänee antaa palaute jotta saisi työmailta valuneet hiekat, sorat ja kivet pois pyörätieltä Länsiväylän Pajatien ja Keskussairaalantien väliseltä osuudelta. Tämänpäiväiselle putsaajalle kun se osuus ei kuulu, koska se on Altekin aluetta…

Piilovaalituesta avoimeen päätöksentekoon

kirjoittaja

Kaikki Piraattipuolueen ehdokkaat koko maassa ovat täyttäneet vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset. Avoimessa hallinnossa kansalainen voi tietää, mitä ollaan päättämässä, pääsee vaikuttamaan päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa ja saa selville, mitkä ovat päättäjien mahdolliset taloudelliset kytkökset. Ennakkoilmoitukset toimivat hyvänä näyttönä siitä, ketkä suhtautuvat avoimuuteen tärkeänä arvona, ja ketkä ovat oleellisesti kiinnostuneita vain siitä, että toimivat lain mukaisesti.

Ennakkoilmoituksissa näkyy rahallinen tuki, mutta on myös huomattava, että ehdokkaille valuu myös piilovaalitukea eri reittejä pitkin. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää, että puolueiden ja ehdokkaiden tukemista ei pidettäisi tabuna, vaan että se olisi mahdollista yrityksille, järjestöille ja muille yhteisöille täysin julkisesti ilman leimautumisen pelkoa. Näin pääsisimme eroon erilaisista tuen kierrätyskeinoista, joilla pyritään välttämään tuen todellisen antajan esille tulo.

Demokratiassa on tärkeää, että taloudelliset kytkökset ovat selvillä jo varhaisessa vaiheessa. Moni puolue ja ehdokas puhuu avoimuudesta, mutta kuinka moni todellisuudessa käyttäytyy sen mukaisesti? Jos tuleva päätöksentekijä jättää vapaaehtoisen ilmoituksen tekemättä, jää avoimuus vain sanahelinäksi. Miten voin luottaa siihen, että tämä ihminen ajaa todellisuudessa avointa yhteiskuntaa, jos henkilökohtaisetkin taloudelliset kytkökset jätetään piiloon?

Olen itse sitoutunut ajamaan avoimempaa hallintoa jo heti päätöksentekoprosessin alkuvaiheesta lähtien, ja se näkyy myös puoluevalinnassani. Tässä oma ennakkoilmoitukseni.

Europarlamenttiin 2014

kirjoittaja
Europarlamenttirakennus Brysselissä
Tämän lähempänä europarlamenttia en ole vielä ollut.

Piraattipuolue järjestää näinä päivinä jäsenäänestyksen eurovaaliehdokkaistaan ensi kevään vaaleja varten. Olen tavoittelemassa ehdokaspaikkaa 25 muun aktiivin kanssa. Puolue voi asettaa yhteensä 20 ehdokasta vaaleihin.

Tällä hetkellä EU-parlamentissa istuu kaksi piraattimeppiä: Christian Engström ja Amelia Andersdotter, molemmat Ruotsista. Toiveissa on kolminkertaistaa tuo määrä mm. Saksan ja Suomen piraattipuolueiden avulla. Tämän kauden aikana piraattiedustajat ovat saaneet paljon aikaan: he olivat vahvasti mukana kaatamassa ACTA-sopimusta ja estämässä Internetin hallintovallan siirtymistä kansainväliselle televiestintäliitolle. Lisäksi he ovat pyrkineet edistämään sokeiden asemaa ja ratkaisemaan ns. ”orpoteosten” ongelmaa. Piraatit ovat pystyneet avaamaan suljettuja ovia ja tuomaan läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, jota on aika ajoin pyritty salailemaan mahdollisimman paljon.

Piraattina myös omat tärkeimmät tavoitteeni liittyvät unionin toimielinten avoimuuden lisäämiseen sekä kansalaisten yksityisyyden suojan ja muiden perusoikeuksien vahvistamiseen. Vakoilupaljastusten myötä on käynyt ilmeiseksi, että vain EU-tason päätöksillä voidaan tarjota yrityksille mahdollisuuksia ja velvoitteita suojata kansalaisten yksityisyys myös Internetissä. Haluan myös, että EU-kansalaisille unioni näyttäytyisi muunakin kuin maatalousavustuksina: vahvana valtioliittona, jonka tehtävänä on suojata kansalaisiaan ja antaa heille mahdollisuuksia vapaaseen toimintaan. EU:n tasolla pitäisi päättää ainoastaan niistä asioista, joista on järkevä tehdä unionin laajuinen päätös; paikallisista yksityiskohdista pitäisi päästä sopuun mahdollisimman lähellä rivikansalaista olevassa elimessä. Ideoiden, ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:lle elinehto. En vastusta euroa siinä missä bitcoiniakaan.

Tulevan parlamenttikauden aikana keskustelua tulevat varmasti kiihdyttämään mm. seuraavat aiheet:

Omia vahvuuksiani parlamenttitoiminnassa:

  • Englannin ja ranskan kielen taitoisena pystyn viestimään sujuvasti myös parlamentin ”kakkoskielellä”.
  • Olen nopea oppimaan uusia asioita, sisäistän ja hahmotan suuriakin kokonaisuuksia.
  • Pyrin esittämään asiani mahdollisimman selkeästi.
  • Olen saavutettavissa monipuolisesti verkon ylitse (tämän sivuston lisäksi sähköpostitse, IRCissä, Twitterissä, Facebookissa, Google+:ssa ym.), enkä halua tyytyä yksipuoliseen viestintään.

Mikäli olet Piraattipuolueen jäsen, sinulla on mahdollisuus antaa minulle ensiaskel kohti parlamenttia puolueen ehdokasäänestyksessä, joka järjestetään 19.–27.6.2013. Äänestysohjeistus tulee sinulle sähköpostitse. Ehdokkaat vahvistetaan puolueen kevätkokouksessa, joka järjestetään 6.–7.7.2013 Espoossa. Tutustu myös muihin ehdolle pyrkiviin piraatteihin!

Blog Action Day 2012: Joukkovoima

kirjoittaja

Tänään 15.10. vietetään vuotuista Blog Action Day’tä. Jo kuudetta kertaa järjestetyn päivän tarkoituksena on kirjoittaa blogikirjoitus ennalta määrätystä aiheesta, ja tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat tänäkin vuonna tarttuneet haasteeseen. Tämänvuotinen teema on The Power of We, eli vapaasti käännettynä Joukkovoima – tai Väkivalta 🙂

Tietoyhteiskunnassa joukkovoima näkyy erityisesti sosiaalisen median kautta. Viime aikojen kotimaisista tapauksista muistanemme esimerkiksi Fazerin, joka joutui pahoittelemaan kampanjaansa ja lupasi parantaa vastuullisuuttaan palauteryöpyn seurauksena. Joukkovoimaa käytettiin alkuvuodesta myös ACTAn vastaisessa kampanjassa. Yhteydenottojen määrä sai lopulta europarlamentin hylkäämään sopimuksen. Seurasin keväällä myös Senegalin presidentinvaaleja, joissa vaalivilppiä pyrittiin estämään joukkovoimalla usean palvelun voimin.

Kuntavaalien yhteydessä moni puolue lupailee parempia vaikutusmahdollisuuksia oman kuntansa asioihin. Myös Piraattipuolueen yhtenä kantavana teemana, sekä puolueohjelmassa että kuntavaaliohjelmissa, on hallinnon avoimuuden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Suomessa tulkitaan salassapitosäädöksiä edelleen turhan tiukasti; monissa tapauksissa julkiset asiakirjat ovat aivan liian monen suljetun oven takana. Hallinnon avoimuuden lisääminen lisää kansalaisten joukkovoimaa. Vapaa tieto tarjoaa mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin tai antaa palautetta suunnitelmista jo varhaisessa vaiheessa. Jokaisen poliitikon ja virkamiehen vastuulla on kuunnella kansalaisten mielipiteitä, olivat ne sitten minkälaisia tahansa.

Tulevaisuusselontekoon vaikuttamassa

kirjoittaja

Osallistuin tänään JYYn kautta Tulevaisuusselonteko 2030 -raportin kasaamiseen, kun Jyväskylässä järjestettiin seminaari aiheella Hallinto mahdollistajaksi. Tilaisuuden aikana pyrittiin löytämään näkökulmia siihen, millaista on hallinto vuonna 2030; mitä toivotaan, mitä pelätään, ja mitä eri kansalaiset siltä haluavat. Keskustelua käytiin myös verkossa mm. Twitterin välityksellä.

Tilaisuuden avannut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toi esiin kolme tärkeintä asiaa, mistä hyvä hallinto koostuu: avoimesta datasta, joukkoistamisesta ja hyvästä työnantajuudesta. Se, mikä ei avauksesta mielestäni aivan täysin tullut esiin, oli se, miten nämä kolme asiaa nivoutuvat yhteen. Mitä enemmän avataan julkishallinnon kassakaappeja, sitä paremmin kansalaiset ja eri virastoissa töissä olevat ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaan elämäänsä ja työympäristöönsä. Avoimen datan ja parviälyn avulla pystytään entistä paremmin löytämään hallinnon ongelmia, parantamaan toimintatapoja ja puuttumaan väärinkäytöksiin. Urpilainen puhui myös ”Wikipediamaisesta” lainsäädäntötyöstä; mikäli tämä halutaan toteutuvan vuonna 2030, pitäisi suunnittelutyön olla jo vauhdissa kun ottaa huomioon viime aikojen suuren kokoluokan julkisten IT-projektien laadun ja toimitusvarmuuden.

Tilaisuuden aikana myös Lyseon opiskelijoista koostuva porukka esitteli nuorten ajatuksia tulevaisuuden hallinnosta. He toivoivat jonkinlaista perustulojärjestelmää (puolustaen kuitenkin ”kivoja Kelan tätejä” :), pohtivat teknologian kehityksen vaikutuksia hallintoon ja vaativat hyvien käytänteiden löytämistä konkreettisten kokeilujen kautta. Itse yritin tuoda esille nuorison tavan vaikuttaa hajautetusti, ilman ylhäältä pakotettuja rakenteita:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254113363922137088

Nuoret ovat tutkimusten mukaan aina vaan kiinnostuneempia politiikasta, mutta valitettavasti vain 6 % alle 25-vuotiaista kokee, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin (TNS Gallup: Kansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista ja kuntahallinnosta 2012).

Ryhmätöissä pääsimme pohtimaan vanhusten tilannetta digitalisoituvan, avoimen hallinnon kanssa. Omat muistiinpanot jäivät kiivaan keskustelun lomassa vähiin (onneksi en ollut sihteeri), mutta tärkeimpänä nostimme esille seuraavan näkökulman osallistamiseen:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254130399813447680

Tilaisuuden yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Urpilainen ehdotti avattavaksi myös Ylen arkistoja. Tämä olisi mielestäni erittäin hieno asia vapaan kulttuurin ja uuden luomisen kannalta, ja vähimmäisvaatimus verorahoilla tuotetulle palvelulle. Jatkotoimenpiteitä odotellessa.