Vapaa tieto

Tulevaisuusselontekoon vaikuttamassa

kirjoittaja

Osallistuin tänään JYYn kautta Tulevaisuusselonteko 2030 -raportin kasaamiseen, kun Jyväskylässä järjestettiin seminaari aiheella Hallinto mahdollistajaksi. Tilaisuuden aikana pyrittiin löytämään näkökulmia siihen, millaista on hallinto vuonna 2030; mitä toivotaan, mitä pelätään, ja mitä eri kansalaiset siltä haluavat. Keskustelua käytiin myös verkossa mm. Twitterin välityksellä.

Tilaisuuden avannut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toi esiin kolme tärkeintä asiaa, mistä hyvä hallinto koostuu: avoimesta datasta, joukkoistamisesta ja hyvästä työnantajuudesta. Se, mikä ei avauksesta mielestäni aivan täysin tullut esiin, oli se, miten nämä kolme asiaa nivoutuvat yhteen. Mitä enemmän avataan julkishallinnon kassakaappeja, sitä paremmin kansalaiset ja eri virastoissa töissä olevat ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaan elämäänsä ja työympäristöönsä. Avoimen datan ja parviälyn avulla pystytään entistä paremmin löytämään hallinnon ongelmia, parantamaan toimintatapoja ja puuttumaan väärinkäytöksiin. Urpilainen puhui myös ”Wikipediamaisesta” lainsäädäntötyöstä; mikäli tämä halutaan toteutuvan vuonna 2030, pitäisi suunnittelutyön olla jo vauhdissa kun ottaa huomioon viime aikojen suuren kokoluokan julkisten IT-projektien laadun ja toimitusvarmuuden.

Tilaisuuden aikana myös Lyseon opiskelijoista koostuva porukka esitteli nuorten ajatuksia tulevaisuuden hallinnosta. He toivoivat jonkinlaista perustulojärjestelmää (puolustaen kuitenkin ”kivoja Kelan tätejä” :), pohtivat teknologian kehityksen vaikutuksia hallintoon ja vaativat hyvien käytänteiden löytämistä konkreettisten kokeilujen kautta. Itse yritin tuoda esille nuorison tavan vaikuttaa hajautetusti, ilman ylhäältä pakotettuja rakenteita:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254113363922137088

Nuoret ovat tutkimusten mukaan aina vaan kiinnostuneempia politiikasta, mutta valitettavasti vain 6 % alle 25-vuotiaista kokee, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin (TNS Gallup: Kansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista ja kuntahallinnosta 2012).

Ryhmätöissä pääsimme pohtimaan vanhusten tilannetta digitalisoituvan, avoimen hallinnon kanssa. Omat muistiinpanot jäivät kiivaan keskustelun lomassa vähiin (onneksi en ollut sihteeri), mutta tärkeimpänä nostimme esille seuraavan näkökulman osallistamiseen:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254130399813447680

Tilaisuuden yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Urpilainen ehdotti avattavaksi myös Ylen arkistoja. Tämä olisi mielestäni erittäin hieno asia vapaan kulttuurin ja uuden luomisen kannalta, ja vähimmäisvaatimus verorahoilla tuotetulle palvelulle. Jatkotoimenpiteitä odotellessa.

Oppikirjamaraton onnistui

kirjoittaja
Kuva: Hannu Köngäs, CC-BY

Seurasin viime viikonlopun aikana Oppikirjamaraton-projektia sen mitä muilta tekemisiltäni ehdin. Sen yhteydessä kirjoitettiin lukion pitkän matematiikan ykköskurssin kirjaa perjantaista sunnuntaihin. Kirjan nimeksi tuli Vapaa matikka 1, ja lopputuloksen voi ladata GitHubista. Projekti sai myös paljon julkisuutta eri medioissa. Tekijät saivat siis aikaiseksi sen mitä aikoivatkin: vaikka kirjasta puuttuukin vielä paljon kaavoja sun muuta kuvitusta, tehtävät ovat jo valmiita, ja teoriaosuuskin toimii.

Mitä seuraavaksi sitten tapahtuu? Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tapaan myös Vapaa matikka aloittaa elämänsä aktiivisten harrastajien käsissä. Kirjan sisältöön on jo tehty useita korjauksia ja parannuksia kehitysehdotusten ja virheilmoitusten pohjalta. Mikäli kaikki sujuu hyvin, kirjaa kehitetään edelleen myös tulevaisuudessa. Projektin vetäjä Vesa Linja-aho luottaa blogauksessaan tulevaisuuteen:

Yle vertaa tuotostamme Linuxiin. Linuxin ensimmäinen versio tuskin oli sellainen, jonka olisi voinut asentaa ison organisaation kaikkiin tietokoneisiin. Linus Torvalds julkaisi tuotoksensa vapaalla lisenssillä, jolloin muut pääsivät parantelemaan sitä, ja lopputulos on kaikkien tiedossa.

Toivotan onnea Vapaalle matikalle; ehkä jonain päivänä näemme kirjaa käytössä myös oikeissa opetustilanteissa, ja se on toiminut myös esimerkkinä muille avoimille oppikirjaprojekteille.

Oppimisen esteet pois vapailla oppimateriaaleilla

kirjoittaja

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen projektiin, Oppikirjamaratoniin. Sen ensimmäisessä vaiheessa osallistujat luovat lukion pitkän matematiikan ensimmäisen kurssin kirjan yhtenä ainoana viikonloppuna syyskuun lopussa. Kirja tulisi jakoon CC-BY-lisenssillä, mikä tarkoittaa, että sitä voi kuka tahansa muokata ja kopioida, kunhan vaan muistaa mainita tekijät. Mikäli projekti onnistuu, ideaa tullaan luultavasti hyödyntämään myös jatkossa. Itsekin olen ollut kiinnostunut ajatuksesta luoda uusia, vapaita oppimissisältöjä etenkin kielten opetukseen.

Tämäntyylistä hackathon-menetelmää (hacker marathon) on käytetty ohjelmoinnin ja pelien tekemisen yhteydessä jo pitkään. Ryhmä ihmisiä kokoontuu yhteen paikkaan päiväksi tai pariksi (usein viikonlopun ajaksi) ja tähtää kohti yhteistä päämäärää. Lopputuloksena saattaa olla uusi peli, parannuksia verkkosivuille tai maailmaa mullistavia ideoita. Olen myös itse huomannut, että metodilla voi saada aikaiseksi vaikka mitä. Koodasimme esimerkiksi GemWars-pelin Java-version suurelta osin yhden viikonlopun aikana.

Piraattipuolueen tavoitteena on kehittää koulutusta entistä avoimempaan suuntaan. Tavoitteenamme on, että julkisella rahoituksella tuotetut oppimateriaalit julkaistaan avoimella lisenssillä. Silloin niitä voi hyödyntää kuka tahansa ilman rahallista panosta sekä opetuksessa että oppimisessa. Tämä pätee erityisesti sähköisiin sisältöihin. Ilmaiset oppimateriaalit, kuten Khan Academy, auttavat jo nyt maailman köyhimpiin kuuluvia ihmisiä oppimaan. Tämä oikeus tulisi olla kenellä tahansa.