Keskisuomalainen avasi hyvin 5.10.2025 sitä, miten käyttäjätiedot vaeltavat sosiaalisen median palveluista ympäri maailmaa. Effi ja muut yksityisyysaktivistit ovat yrittäneet koko 2000-luvun herätellä tietoisuutta siitä, miten eri toimijat pääsevät käsiksi tietoihimme ja miten niitä voidaan hyödyntää myös väärinkäytöksiin.
Lehtijuttu oli kirjoitettu sosiaalisen median palvelujen näkökulmasta, mutta dataa kerätään muissakin palveluissa.
Lähes kaikki käyttävät älypuhelinten sovelluksia päivittäisessä elämässään: sähköinen tunnistautuminen, pankki- ja vakuutuspalvelut, ostokset, kulttuuri- ja liikuntaedut, auton tankkaus, lataus tai pysäköinti, Kelan tai eläkelaitoksen palvelut… Suurin osa yrittää kerätä pakollisen tiedon lisäksi monenlaista muuta dataa.
Suomalaisen yhteiskunnan peruspalvelut ovat toistaiseksi saatavilla myös muilla tavoilla kuin pelkän ”äppiksen” avulla, mutta joskus vaihtoehtoinen reitti voi olla monimutkainen tai lähes mahdoton.
Olen ottanut monia sovelluksia käyttöön vain sen takia, etten ole jaksanut selvittää, miten jonkin asian voisi muuten hoitaa. Jos minä en asiaan perehtyneenä ja IT-alalla työskentelevänä ota näistä välillä selvää, miten muka alan toimintatapoja ymmärtämätön voisi?
Älypuhelinten ja tablet-laitteiden käyttöjärjestelmissä on Googlen ja Applen duopoli. Lähes kaikki ovat tästä syystä suhteessa vähintään toiseen näistä amerikkalaisyrityksistä. Nekin olivat, Pasi Moilasta artikkelista lainaten, 20 vuotta sitten melko erilaisia.
Mobiilisovellusten alustat Android ja iOS seuraavat käyttäjän toimintaa ja lähettävät käyttötietoja valmistajille. Vaikka olen kytkenyt puhelimestani lähes kaiken datankeruun pois päältä, se yrittää silti ottaa säännöllisesti yhteyksiä Googlen telemetriapalvelimille.
Mikäli joku haluaa vältellä älypuhelimen houkutuksia, tai asiakkuutta Googlen tai Applen kanssa, miten hänen tulisi toimia? Mikäli yritykset antavat hänelle porttikiellon, voiko hän edelleen käyttää muita palveluja? Miten varmistetaan, ettei yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä jatkossakaan osteta pelkästään asiakasdatalla tai asiakassuhteella näihin kahteen yritykseen?
Kyseessä ei ole listavaali, vaan näissä peleissä äänestetään suoraan henkilöä. Mukana on minun lisäkseni myös muita hyviä vihreitä ehdokkaita.
Keskimaan vaalikone pistää vastaukset ikävästi piiloon ja antoi hyvin rajallisesti tilaa vastauksille, joten muutama pääpointti vielä kertauksena tässä.
Keskimaalla on Keski-Suomen suurimpana työllistäjänä ja S-ryhmällä toisena kaupan jättiläisenä valta ja vastuu toiminta-alueellaan. Ja itse katson näitä tapojeni mukaisesti kolmen linssin läpi: vaikutukset yhteiskuntaan ja luontoon, työllistäminen ja IT-järjestelmät.
Naureskelin vaalien aikaan Tikkakosken S-Marketin pihalla kampanjoidessa, kun kauppa mainostaa hiilinegatiivisuutta kaukaisessa tulevaisuudessa vuonna 2025. Keskimaan vuosikertomus on pessimistisempi, sillä tavoitteena on ollut vähentää päästöjä vuoden 2015 tilanteesta 90 % vuoteen 2030 mennessä. Jälkimmäinen tavoite toteutunee sen perusteella tämän vuoden aikana.
Mikäli laskennalliset oman toiminnan päästöt työnnetään pikkuhiljaa nollaan, on seuraavien parannustoimien paikka. Mitä tuotteita kaupassa myydään ja mikä on niiden vaikutus ihmisten, luonnon, eläinten hyvinvointiin? Kannustetaanko ostamaan halvalla sellaisia tuotteita, joiden jalanjälki on suurempi kuin kalliimman tuotteen? Kuluttajaa voidaan ohjata pitkälti rahallisilla kannustimilla. Halvempia tuotteita ei pidä haalia hinnalla millä hyvänsä.
Marketkauppa keskittyy yhä enemmän suurempiin yksiköihin. Tällä tempulla kauppa säästää logistiikkakustannuksissa, mutta ostoksilla kävijä valitsee kulkupeliksi henkilöauton. Kauppakeskukset ja automarketit simuloivat keskustan kauppakatujen tunnelmaa, samalla kun oikeat keskustat näivettyvät. Niiden ympäristö sen sijaan on yleensä niin kaukana ihmisen mittakaavan kaupungista kuin voi olla. Satojen henkilöautojen päästöjä ei huomioida vastuullisuusmittareissa mitenkään, vaan niiden aiheuttamat kulut valuvat yhteiskunnan hoidettaviksi.
Palvelujen sijoittelussa ympäri maakuntaa Keskimaalla on jälleen avainrooli. Pienemmillä paikkakunnilla osuuskauppa voi olla konkreettinen elinvoiman ylläpitäjä. Moni nuori aloittaa työuransa paikallisen marketin tai huoltoaseman tiskiltä. On vaikeaa kuvitella miksi kukaan haluaisi asua paikassa, josta ei ole kohtuullista matkaa kaupalle. Jos laajempi verkosto merkitsee hitusen pienempää ylijäämänpalautusta, se on mielestäni kannattava kompromissi.
Keskimaa ja S-ryhmä kerää asiakkaistaan hurjasti ostos- ja muuta dataa. Haluan varmistaa, että tätä tietoa käytetään turvallisesti ja humaanisti. Haluan edistää keinoja, joilla osuuskaupan jäsenillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi näihin datamassoihin.
S-ryhmä korostaa markkinoinnissaan osuustoiminnan autiutta. Siksi on ironista, ettei S-pankki ole kuitenkaan osuuspankki, vaan SOK:n omistama yritys. Vastaavasti S-ryhmän toiminta Baltian maissa tapahtuu SOK:n alaisuudessa, eikä siellä ole lähdetty osuustoiminnan tielle. Näihin toimintoihin Keskimaan valtuustolla on vain välillistä valtaa; mikäli S-pankki päättäisi jonain päivänä lopettaa pankkipalvelut kaikkialta Keski-Suomesta, Keskimaan edustajisto ei ole se, joka asiasta päättää. Osuustoiminnan näkökulmasta olisi suotavaa, että S-pankki toimisi osuuspankkina. Nykyinen toimintamalli vihjaa, että osuuskauppatoiminta on SOK:lle vain historian painolasti.
Ennen kokousta luvassa lautakunnan kiertoajelu (vetybussilla?), jossa käydään kiertämässä toimialan ajankohtaisia kohteita eri puolella kaupunkia. Tavoitteena päästä mukaan.
§ 170 Ilmoitusasiat
Kuntalaisaloite KLV:n poistamiseksi
Palokan keskuskorttelin taloyhtiöt ovat hakeneet kevyen liikenteen väylän poistoa kaavasta kuntalaisaloitteen kautta. Perusteluna on mm. se, että väylällä ajetaan liian kovaa pyörillä ja skuuteilla.
Kaupunki vastaa, että koska kaavassa ei ole määritelty väylää rasitteeksi, taloyhtiöllä on oikeus rajata läpikulkua. Tämä vähän yllättää, koska kaavaselostuksen perusteella se on merkitty jotta ”varmistetaan korttelin poikkisuuntainen kevyen liikenteen yhteys alueen laajoille kevyen liikenteen yhteysverkostoille”. Nyt kuitenkin paljastuu, ettei verkostolla olekaan niin merkitystä.
Jäin pohtimaan, minne kulkijat oikein menevät. Oletettavasti ihmiset kulkevat tuosta kohdasta, koska se on sujuvin tapa päästä Rovastintien suunnasta Ritopohjantien reunan kevyen liikenteen väylälle. Korttelin kierto vaatisi useamman 90 asteen mutkan ja sisältää suuremmat korkeuserot, joten ei ole yllättävää, että suoraviivaisin reitti houkuttelee.
Kankaan jälkeen kaupungin mielenkiintoisin kehittyvä alue. Sairaala Novan valmistuttua vanha sairaala-alue myllätään aika laajasti. OYK kattaa myös uuden sairaalan alueen sekä Gradian kampuksen ja Kilpisen koulun. Gradia on tosin päättänyt lopettaa toiminnan kampuksellaan 2029.
Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuosi sitten ja kaavaehdotus tullee marraskuussa lautakuntaan ennen kuin se pannaan nähtäville. Sen jälkeen aletaan käydä alueen asemakaavoja läpi yksi kerrallaan, ja koko alue rakentuu uuteen uskoon noin kymmenen vuoden aikana.
Kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti alueelle halutaan työpaikkoja, palveluita ja asumista siten, että turvataan olemassaolevat viher- ja virkistysalueet ja edistetään kestävää liikkumista. Kaikkea sitä siis, josta minäkin tykkään. Alueen liikenneratkaisut ovat toistaiseksi olleet melko autopainotteisia, ja vaikka ollaan näin lähellä keskustaa, autopaikkoja rakennetaan tännekin rutosti. Onneksi sentään maan alle ja parkkihalliin.
Ensimmäinen uusiutuva kortteli ja uusi asemakaava syntyy entisen sädesairaalan kohdalle, ja arkkitehtuurikilpailun voitti teos ”Treis”. Aika samannäköistä laatikkoa kuin kaikki muutkin kerrostalokohteet nykypäivänä, mutta laadukkaasti toteutettuna ja ajan myötä varmasti viihtyisä. Tavoitteena on säilyttää paljon alueen olemassaolevaa puustoa, ja toivon todella, että siinä onnistutaan.
Treis-ehdotuksen pituusleikkauksissa näkyy, miten alueen maastonmuodot mahdollistavat maanalaisen pysäköinnin ”piilottamisen” rinteisiin.
Portaiden ja väylien talvihoito
Kaupunki säästää talvihoidosta, jonka myötä ainakin teoriassa osa kävelijöistä vähentää kävelyä ja vähenevän liikunnan seuraukset näkyvät ajan myötä hyvinvointialueella.
Monessa kohteessa maininta korvaavasta reitistä ja mahdollisesti vähäisistä kävijämääristä, mutta jotkin korvaavat reitit saattavat kiertää aika kaukaakin. Laskennalliset kulut näistä muutamia tuhansia per kohde.
Näkyvimmät kohteet keskusta-alueella Neron portaat, Lounaispuiston yläpää ja Ruusupuiston museokompleksin viereinen portaikko. Osa näistä olleet jo viime talvena tauolla.
Kaupunki on suojellut Seminaarinmäen kampusalueen, ja Museovirasto on nyt esittänyt, että alue pitäisi suojella rakennusperintölain nojalla, koska alueella on kansallista ja kansainvälistä merkitystä. ELY pyytää kaupungilta lausuntoa Museoviraston näkökulmiin.
Liitteenä ei ole syystä tai toisesta Museoviraston koko lausuntoa, jota kaupunki kommentoi.
Alueella aikanaan opiskelleena vanhat arkkitehtuurin helmet näkyivät käytännössä ärsyttävän pieninä vessoina ja ei niin kovin esteettöminä kohteina, mutta ymmärrän hyvin niiden arvon kulttuuriperinnölle. Siksi olen toisaalta myös harmitellut, kun yliopisto on siirtänyt entistä enemmän toimintaansa pois Seminaarinmäeltä uudempiin rakennuksiin Ruusupuistossa ja Mattilanniemessä, vaikka niiden edut (etenkin esteettömyyden ja saavutettavuuden kannalta) ovat ilmeiset.
Lausunnossa käydään läpi lähinnä sitä, mitkä rakennukset halutaan suojella lailla, ja minkä osalta riittävät kaupungin suojelumääräykset. Jännänä yksityiskohtana normaalikoulun uusi rakennus halutaan mukaan suojelualueelle, koska se täydentää ja liittyy tiiviisti kampusalueeseen, mutta Opinkivi on kuitenkin jätetty ulkopuolelle.
§173: KymppiR2025-ohjelma
KymppiR (Jyväskylän kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma) oli esittelyssä edellisessä lautakunnan kokouksessa, nyt päätetään viedä se eteenpäin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Luonnokseen ei ole vissiin suurempia muutoksia enää tullut.
Tällä kertaa pisti silmään lause ”Jyväskylässä autoistuminen on pysähtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana”, sitten muutamaa slaidia myöhemmin kuitenkin halutaan rakentaa lisää teitä. Käyttäisin rahat mieluummin siihen, että autoistuminen saataisiin miinusmerkkikseksi, ja vaikuttamaan myös pendelöintiliikenteeseen lähikunnista (köh köh, lähijunat).
Infrahankkeiden tavoitteet painottavat tällä hetkellä kävelyä ja pyöräilyä vaihtoehtona autoilulle. Pitäisi huomioida tilastoinnissa vielä vahvemmin jollain tapaa, että joukkoliikenteen käyttäjä on yleensä myös kävelijä.
Mietityttää myös kovasti kaupungin väestönkehitysennusteet ja rakentamisen suhdanteet, eletään mielenkiintoisia aikoja. Vaikka kaupungin väkiluku ylittikin juuri 150 000 hengen rajan, mikäli maahanmuutto lähtee yhtäkkiä syystä tai toisesta laskuun, tulevaisuus alkaa näyttää nopeasti hyvin toisenlaiselta.
§174: Keljonkankaantien eteläpään asemakaava
Lähinnä hallinnollinen muutos. Pätkä ollut valtion hallinnassa, siirretään kaupungille. Joskus tulevaisuudessa rakentuu myös uusi pitkään toivottu pyörätie Muuramen suuntaan.
§175: Asemakatu ja Asema-aukio
Uusi tori vihdoin työn alle? Jos ja kun tämä menee sujuvasti läpi, tori on parin vuoden päästä valmis!
Kävelykeskusta laajenee kohti ratapihaa, kun Asemakatu muutetaan kävelykaduksi. Täysin autotonta alueesta ei toki edelleenkään saada, koska kulku on täytynyt säilyttää Forumin parkkihalliin ja yksityiselle pysäköintialueelle. Jää nähtäväksi, miten se ja Hannikaisenkadun läheisyys vaikuttavat torin viihtyisyyteen.
Olen yrittänyt hahmotella mielessäni miten mm. pyöräilyn kulkureitit jatkossa menevät, mutta unohdan koko ajan että pyöräliikenne Kuokkalasta kävelykadulle siirtynee Asema-aukiolta Kilpisenkadulle, kun remontti vihdoin valmistuu. Se sotkee ajattelua.
Näkyvä kohde on saanut vielä tässäkin vaiheessa paljon palautetta, joihin on vastattu kiitettävästi. Suunnitelmassa on ohjeellinen näkökulma toripaikkojen jaosta, mikä on ohjannut torikauppiaiden näkökulmia liikaa sen suuntaan, vaikka tarkoitus on ollut sopia järjestelyistä erikseen kun tori valmistuu.
Vammaisneuvosto on huomauttanut infotaulusta ja sitä kautta mainostaulujen välkkeestä. Kuntavaalien aikaan keskustelin jonkin verran siitä, miten sähköisten mainostaulujen lisääntyessä kaupungin pitäisi määrätä niiden valovoimasta etenkin pimeällä. Täytyypä nyt kysäistä, onko mitään tarkempaa ohjeistusta asiasta olemassa, kun vastinekaan ei ottanut taulun luonteeseen ja välkkeen sääntöihin sen suuremmin kantaa. Kirjoitin keväällä aiheen innoittamana utopiatekstin mainoksettomasta kaupungista.
Tämäkin työmaa olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti läpi, niin minimoidaan haitat ympäröiville kiinteistöille ja keskustassa kävijöille.
Tuleva toriaukio viime viikolla. Tästä ei voi mennä kuin parempaan!
§176: Nakertajantien pysäköinti
Halssilaan rakennetaan parkkipaikkoja tien reunaan. Jyväskylässä rakennetaan edelleen pysäköintiä julkisella rahalla teiden varsille. Nyt rakennetaan 15 paikkaa, ja määrää on ”arvioitu tarvittavan vähintään 10 paikkaa”.
Olen pitkään miettinyt Japanin mallin paremmuutta, jossa pysäköinti on pitkälti markkinaehtoista ja auton omistaminen vaatii todistuksen pysäköintipaikasta. Lopputuloksena on vähemmän autoja per henkilö, ei kadunvarsiparkkeja ja viihtyisämpää kävelykokemusta kapeilla kaduilla (kaavamääräysten erot toki myös vaikuttavat tähän). Toisaalta Japanissa toki rakennetaan tiet edelleen todella vahvasti autoliikenteen ehdoilla käsittämättömän leveiksi ja sivuutetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeet, eli kaikki ei ole paremmin. Rajoitukset kuitenkin johtavat siihen, että auton hallinnan kulut ovat enemmän auton käyttäjän eikä kaikkien kuntalaisten vastuulla.
Tiesuunnitelma on herättänyt yllättävän paljon (ihan perusteltujakin!) kommentteja. Muistutuksissa toivotaan panostuksia liikenneturvallisuuteen, joihin katusuunnitelma vastaa hidastetöyssyjen muodossa. Jäin miettimään, miksi Nakertajantieltä on läpiajo sallittu aina Revonkujalle asti. Katkaisemalla väylä sopivista kohdista se ei olisi niin houkutteleva satunnainen ajoharjoittelurata tai vaihtoehtoreitti Vaajakoskentielle.
Samalla luvataan lisätä Halssilanmäen kevarin ja Nakertajantien risteykseen kärkikolmio. Muutaman kerran mäkeä alas pyörällä tulleena pyörätien jyrkkyys on melkoinen ja risteys ei todellakaan ole paras mahdollinen. Suurin osa liikenteestä kulkee jäljistä päätellen keskustan suuntaan, joka vaatii n. 110 asteen kääntymistä jyrkässä mäessä. Ei ihme, että paikka tuntuu vaaralliselta. Pelkällä kolmiolla asiaa ei korjata, vaan se vaatisi koko kohdan loiventamista.
Parissakin vastineessa puhutaan polusta, jota kaupunki ei ole huomioinut. Googlen katunäkymissä polku näyttää olevan Lumikonkujan kohdalla ja lähempänä mutkaa (allaolevassa kuvassa punaiset viivat), Trailmapissa/OpenStreetMapissa ne tulevat juuri kolmosparkkipaikan kohdalle (vihreät viivat). Luotan kyllä enemmän valokuviin, ja niiden perusteella parkkipaikan pitäisi asettua polkujen väliin. Oletettavasti polut löytävät uuden reitin luonnostaan parkkipaikan rakennuttuakin, riippumatta siitä mitä kaupunki tekee.
Mielenkiintoisena kohtana KymppiR 2025 -ohjelman esittely. Ohjelma ohjaa kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä seuraavalle kymmenelle vuodelle ja on menossa valtuuston hyväksyttäväksi.
Jyväskylässä asuntoja tarvitaan jatkuvasti lisää, koska kaupunki on muuttovoittoaluetta. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan kerrostaloihin, koska kaupunkirakennetta halutaan tiivistää. Pientaloissakin näkyy trendi, jossa uusia taloja rakennetaan vanhoille tonteille. Kuitenkin tavoitteena on myös tarjota maaseutumaista asumista semmoisiin paikkoihin, jotka ovat järkevien kulkuyhteyksien päässä.
Ohjelmassa on numeerisia tavoitteita, minkä verran kaupunki pyrkii kaavoittamaan ja luovuttamaan tontteja vuosittain. Tällä hetkellä haasteena rakentamisen suhdanne, monet hankkeet ovat jäissä. Tähän kaikkeen nivoutuu myös myöhempi kokouskohta §162.
Ohjelman kautta pyritään saamaan edistettyä myös vihdoin kävelyn ja pyöräilyn pääverkkoa (jonka piti toteutua jo vuosia sitten hyväksytyn pyöräilyn edistämisohjelman kautta, mutta on ollut hidasta). Lisäksi todetaan muutamia oleellisia tiehankkeita kaupungin alueella.
Itse kaipaisin myös raideliikennettä jollain tavalla mukaan, mutta sen tavoitteet lienevät pidemmissä kantimissa kuin 10 vuoden päässä. Käytännössä kiskot näkyvät (nykyisessä ja päivitettävässä) yleiskaavassa lähijunaseisakevarauksina, ja tulevaisuudessa mahdollisesti Linkki tulevaisuuteen -ohjelman seuraavassa iteraatiossa, jota työstetään ensi vuonna…
§158: Lautakunnan talousarvioesitys 2026
Koulutuksessa pari viikkoa sitten mainittiin, että suhdanteet vaikuttavat todella paljon kaupunkirakenteen toimialan budjetin toteumaan: kun rakentaminen ei vedä, ei tonttejakaan myydä ja sitä kautta saada kaupungin kassaan rahaa. Toinen tekijä on talvihoito, jonka kustannukset saattavat vaihdella rajusti vuosittain. Liittymien avaaminen polanteenpoiston yhteydessä on taas tiputettu pois, tämä varmaan herättää taas keskustelua.
Joukkoliikenne on myös hitusen alijäämäistä, se voidaan nähdä lippujen subventiona. Johon liittyen korjausvelka katuverkolla kasvaa, tähän voisi varmaan vaikuttaa vähentämällä henkilöautoliikenteen määrää…
Yksi iso toimialan viime vuosina realisoitunut säästökohde on katuvalaistuksen uusiminen led-valaisimiksi nopeutetulla aikataululla. Omat kokemukset ovat tosin olleet, että valittujen valaisimien värilämpötila on liian kalsea — punertavampi sävy olisi parempi yöaikaan.
Investointeja katsotaan alustavasti kolme vuotta tulevaisuuteen. Uudet asunto- ja työpaikka-alueet ovat niitä mistä on viime vuosina puhuttukin. Kauppatorin rakentaminen kohdentuisi vuosille 2026–27 ja Hippos näkyy myös vahvasti. Palokanorren uudistus aiotaan saada ensi vuonna työstöön, se on isoin katuverkon yksittäinen kohde 4 miljoonan budjetilla. Koillisväylälle on valmisteltu jo varausta, vuosille 2027–28.
Lupasin korjata Kuokkalan sillan valot jossain vaalikoneessa, sille on varaus vuodelle 2027.
Tourujoen kunnostettua uomaa Koskenharjun kohdalla.
Viherpalveluissa on paljon kivaa. Isoin kohde tässä edelleen jatkuva Tourujoen kunnostus (2 milj. e). Osallistavaan budjetointiin on varattu 70 000 euroa ensi vuodelle, sen jälkeen optimistisesti 100 000 e vuosittain. Kaikenlaisia puistoja rakennellaan ja korjaillaan.
Pohdittiin ryhmässä lintutornien kohtaloa, niille ja luontopoluille on varattu 25 000 e vuositasolla. Kortepohjan torni purettiin viime talvena ja lähialueelta on tuhoutunut myös Eerolanlahden lintutorni viitisentoista vuotta sitten. Tässä on selvä kytkös Kehä Vihreän / Kehä Sinisen tavoitteisiin lähiluontoon pääsemisestä ja luontoon tutustumisesta. Näkötorneja on rakennettu joihinkin kohteisiin jopa EU-rahalla, voisiko se olla mahdollista tässäkin?
Ohjelma on 2 miljoonaa alijäämäinen, joka katetaan käyttötalouden tuloilla.
(Kohdat §160 ja §161 liityvät oikaisuvaatimuksiin, niistä ei suuremmin sanottavaa)
§162: kaupungin lausunto opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista
Kaupungin etu on se, että voidaan rakentaa halpoja opiskelija-asuntoja. Käytännössä muutos näkyy KOASin ja Jyyn toiminnassa, kun kohteet voidaan rahoittaa täysin lainarahalla ilman omarahoitusosuutta.
Sähkönsiirtoyhteys liittyy Fortumin datakeskushankkeeseen, jonka metsäaluetta kävin ihastelemassa kesämmällä. Lausunnossa otetaan hyvin huomioon alueen luontoarvoja, ulkoilureittejä, pohjavesikohteita sekä vaikutusta eläimistöön. Lisäksi on nostettu tärkeä pointti tarkastella hankkeita kokonaisuutena, kun samalle reitille on tarkoitus rakentaa muitakin uusia johtoja.
Ylellä oli juttu suurjännitekaapelien maa-asennusten poikkeuksellisuudesta noin kuukausi sitten, 400 kV maakaapeleista ei ole suuremmin pitkäaikaista kokemusta. Sellainen tulisi nyt myös tähän kohteeseen. En usko, että riskit ovat kovin suuria (etenkään kun suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia), mutta täytyy seurata asiaa.
Sähkölinja on noin muuten perusteltu, jos kerran datakeskus rakennetaan.
§164: Kauppakatu
Tätä on pyöritelty pikkuhiljaa eri instansseissa. Jos olisin diktaattori, tehtäisiin koko kadusta lähinnä kävelykatu. Joka tapauksessa parantaa nykytilannetta, jossa jalankulkijat pysyvät pitkälti tien reunoilla väliaikaisista rakennelmista huolimatta. Tavoite hoitaa kunnostus kuudessa vuodessa aloittaen kävelykadun remontista ja sitten siirtyen kohti yläkaupunkia. Olisikohan mahdollista tehdä nopeamminkin?
Jatkosuunnittelussa huomioidaan mm. lapsiperheiden elementit, pyöräliikenteen ohjaus ja rakenteiden sijoittelu suhteessa rakennusten sisäänkäynteihin. Jälkimmäisin näistä mielestäni tärkein.
Vielä mietityttää pergolarakenteet. Onko huomioitu niiden ylläpitokuluja tai kuinka pian ne joudutaan purkamaan, kun niihin kuitenkin joku peruuttelee? Vrt. Asemakadun pihakatuosuuden liian huomaamattomat valaisinpylväät, jotka ovat olleet jatkuvasti vinossa tai hajalla.
Pergolarakenne yläkaupungilla.
Google Mapsin katunäkymäkuvissa näkyy Asemakadun vino valaisinpylväs.
§165: Yrjönkatu 36
Suojeltu katolinen kirkkorakennus pysyy, mutta viereinen rakennus kunnostetaan tai tilalle rakennetaan uutta. Tykkään siitä, että kaavassa on pyritty kannustamaan vanhan säilyttämiseen antamalla lisää joustoa vanhan laajentamiselle vrt. tiukemmat säädökset uudisrakentamiselle.
Sisäpihan autopaikkapainotteisuudesta on tullut kommentteja, joihin mielenkiintoinen linjaus viiden parkkipaikan korvaamisesta per yhteiskäyttöautoparkkipaikka. Tuolloin pihalle jäisi enemmän tilaa istutuksille ja oleskelu/leikkialueelle. Katsotaan, mihin johtaa. Teoriassa yhteiskäyttöauton pitäisi olla selvästi halvempi vaihtoehto kuin viisi parkkipaikkaa, joten puhtaasti numeroita katsoen valinta olisi selkeä.
§166: Kotaniemenkuja 5
Korvataan omakotitalotontti neljän asunnon tontilla. Esimerkiksi tontin pohjoispuolella on esimerkki siitä, miltä voisi jatkossa näyttää. Asetetaan muutosehdotus nähtäville.
Kaava-aineistosta löytyi hieno termi, lepakkopiilopotentiaali 😍 Rannan luontovyöhykkeen pitäisi säilyä, mikä on kiva.
Mielipiteissä korostui mm. liikennevaikutukset. Noin yleisesti Kaunisharju on alueena ärsyttävän kaukana kaikesta, ja vieläpä niemessä. Pyöräilyn reitit eivät ole optimaalisia ja sisältävät aikamoisia ylä- ja alamäkiä, kulki sitten mihin vain. Johtaa käytännössä siihen, että suurin osa valitsee kuitenkin henkilöauton, vaikka S2 olisi myös vaihtoehto.
Syksyn toinen kokous. Tavallisesti kokoustetaan n. 3 viikon välein, nyt olikin vain kaksi viikkoa. Ilona menee, itse olisinkin estynyt työmatkan takia. Esityslista herätti yllättävän paljon ajatuksia, vaikka näyttää aika suoraviivaiselta.
§147 Ilmoitusasiat
Vetybussia puffataan, kiertoajelu kalenteriin, jos pääsisin mukaan.
Esittelyssä Kauppakadun yleissuunnitelma. Suunnittelua käyty moneen suuntaan interaktiivisesti ja Jypsin kautta kommentoinut itsekin. Näyttää herkulliselta, saadaan vihdoin autotiemäisyys poistettua yläkaupungilta. Syksyllä hyväksytetään suunnitelmat eri tasoilla.
Esittelyssä talousarvion -26 valmistelu. Painopisteet edelleen työpaikka-alueiden toteutuksessa, suurhankkeissa ja ydinkeskustan kehittämisessä. Yksittäisiä näkyviä kohteita siellä tällä (Asema-aukio, Palokanorsi, Tourujoen kunnostus valmistuu…). Suhdanteista johtuen maan myyntituloja tullut vähemmän. Linkki-liikenne vetää niin hyvin, että pitää lisätä kapasiteettia. Tästä lisämenoja, mutta myös lipputulot nousevat.
Esittelyssä kaupunkirakennepalvelujen puolivuotiskatsaus. Edellä mainitut maanmyyntivoitot alkuvuodesta kohtuullisen hyvällä tasolla ja muutenkin ollut vilkkaampaa kuin -24. Talvihoidon kuluja katettu katuverkon korjausvelan hallinnasta, mikä on vähän nihkeää. Louhunsalmi ollut resurssisyöppö. Yleisesti näytetään pysyvän budjetissa, mikä on jees.
§148: Oikaisuvaatimus
Hylkäys vaikuttaa perustellulta.
Tarkkuutta muutoksenhakuohjeisiin, itsekin saanut kerran (toiselta kaupungin osastolta) väärät muutoksenhakuohjeet.
Käsitelläänkö näitä edelleen käsipelillä eikä mitenkään automaatiolla? Asianhallintajärjestelmästä pitäisi tulla aina oikeat paperit, niin ei jäisi moitteenvaraisuutta. Pahimmassa tapauksessa asia palautuu oikeusasteesta ja pitää tehdä uusi päätös! Kysäistään, mistä johtuu ja onko riski olemassa että näitä tulee jatkossakin.
Esityksessä ei käytännössä haluta jumpata rajoja Jyväskylän osalta, isommat muutokset on keskitetty niihin kuntiin joissa keskimääräiset vuokrat ylittää nykyiset rajat vähintään 20 eurolla. Tiedä sitten onko tämä järkevin tapa tehdä asia. Kelalta saisi tarvittaessa tiedon, miten suurella osalla myönnetyistä toimeentulotuista asumismenot huomioidaan normiin asti; tämä kertoisi myös siitä, että normi on alueella liian pieni. Julkisista tilastoista en tätä tietoa nopeasti katsoen löytänyt.
Kaupunki haluaa tehdä tässä kohtaa vaikuttamistyötä ja nostaa normia. Rajat ovat liian pienet eivätkä perustu todelliseen tilanteeseen, samaa mieltä tästä. Mielenkiintoista vertailua myös Laukaaseen, jossa huomioidaan isommat kulut yhden hengen ruokakunnilla kuin Jyväskylässä.
Askartelin itsekin Exceliä, muut lähikunnat eivät varsinaisesti pomppaa silmään. Laukaaseen huomioidaan toiseksi korkeimmat asumismenot lähialueella Jyväskylän jälkeen. Järjestys keskiarvojen perusteella Jyväskylä – Laukaa – Muurame – Petäjävesi. Pieniä eroja järjestyksessä riippuen ruokakunnan koosta.
§150: Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle
Lautakunta on puhunut, pulinat pois.
§151: Viitaniemen pintavesilaitoksen asemakaavan muutos
Alva haluaa rakentaa uuden pintavesilaitoksen, samalla purettaisiin nykyinen toimistorakennus. Rakennuksen näkyvin toimija Viitaniemen eläinlääkäriasema.
Alueella on tällä hetkellä myös väliaikainen koirapuisto, evakossa Taulumäen vesitornin rakentamista. Muistan joskus opiskeluaikaan kun kävelin ohi ja pari lasta oli kevätkeleillä päätynyt aidatulle alueelle heikkoihin jäihin tipahtelemaan. Tulivat kuitenkin onnellisesti pois.
Kaava ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä. Aiemminkaan ei ole herättänyt suurta intohimoa, nytkään ei muistutuksia ja lähinnä lausunnot Alvalta ja K-S museolta.
Eniten itseäkin kiinnostaa, miten tuleva rakennus sopeutetaan ympäristöönsä. Vaikka museokin on todennut, ettei rakennuksilla ole suojeluarvoa, eikä kaava edes kuulu Viitaniemen rakennetun kulttuuriperinnön alueeseen, kovin radikaalit muutokset herättäisivät varmasti närää. Siksi kaupunkikin haluaa rajata uudisrakennuksen samanhenkiseksi kuin olemassa oleva (sama kerrosluku, punatiilisyys, tasa- tai pulpettikatto). Eiköhän se siis asetu ihan nätisti, vaikka maisema jonkin verran muuttuukin.
Ainut silmään osunut yksityiskohta: autopaikkanormi on asetettu kerrosneliömetrien mukaan, mutta pyöräpysäköinnin osalta tyydytään ympäripyöreään ”riittävästi henkilökunnan lukumäärään suhteutettuna”. Tämän tulkinta voisi kiistatilanteessa olla mielenkiintoista. Ainakin asuinrakennusten kaavoissa nämäkin on suhteutettu k-m2 mukaan, miksiköhän tässä ei…
§152: Jyväskylän yleiskaava 2050
Luonnos ollut nähtävillä. Palautteista nousevat tietyt alueet esiin, näissä varmasti osittain korostunut tiettyjen alueiden aktivismi.
Liikenne
Koillisväylän alle jäävää metsää.
Kehätiet saavat kielteistä palautetta – kävin itsekin kesämmällä kuljeskelemassa tulevalla datakeskusalueella ja ihastelin Koillisväylän alle potentiaalisesti jäävää luontoa. Uusien teiden tarpeeseen voitaisiin parhaiten vaikuttaa parantamalla joukkoliikenteen houkuttelevuutta (mainitsen taas raidekertoimen, ratikka, lähijunat…).
Toisaalta Seppälänkankaan suuntaan tarvittaisiin nykyistä paremmin toimivat liikenneyhteydet raskaalle liikenteelle valtaväyliltä teollisuus- ja logistiikka-alueiden laajentuessa. Tätä voitaisiin edistää silti myös nykyisiä tieyhteyksiä Tikkakosken ja Vaajakosken suunnalta parantamalla. Mikäli läntinen kehätie joskus toteutetaan, täytyy arvioida miten sinne saataisiin ohjattua mahdollisimman paljon Tampere-Oulu-akselin suuntaista läpikulkuliikennettä.
Lähijunista mainittakoon että kaavaan on jätetty hyvin seisakevarauksia, omaan silmään isoimmat puutteet Keuruun suunnalla (ainut neliö sairaalan kupeessa), Halssilassa ja Korpilahden lähiseudulla. Mikään ei toki estä näidenkään toteuttamista, mikäli lähijuniin joskus päädytään, mutta tässä selvästi lähdetään liikkelle harvemmin pysähtelevästä ratkaisusta, mikäli sellainen joskus tulee.
Luontoarvot
Paljon palautetta luontoarvojen häviämisestä lisärakentamisen yhteydessä. Vastineessa todetaan, että uusia rakennetun ympäristön aluevarauksia tehdään ”arvokkaimpien luontoalueiden ulkopuolelle”. Tämä on kannatettava tavoite, mutta täytyy pitää huolta, että kaikilta alueilta olisi jokin luontoyhteys olemassa. Lyhyt matka luontoon on yksi Jyväskylän vahvuuksista jo nyt, ja sen täytyy olla niin myös jatkossa.
Suojelualueista ei muodostu kaavakartoissa kovin kummoista kokonaisuutta, tässä on toki myös kytkös kaupungin metsäohjelmaan. En hahmota kartasta S-merkinnällä olevia suojelualueita, SL-alueita on kohtuullisen vähän ja ovat repaleisia siellä täällä. Olisi tärkeää osoittaa yleiskaavatasolla jokin/joitain yhtenäisiä laajempia alueita esimerkiksi Luonnonmetsä-työryhmän luontokäytävämallin mukaisesti.
