Tällä kertaa ei tosiaan tarvitse sumplata päällekkäisten kokousten kanssa. Hyte-lautakunnan listalla raha-asiaa ja toiminta-avustuksia.
§ 68 Talousarvio
Käsitellään hyvinvointialuejohtajan talousarvio vuodelle 2027 ja toiminta- ja taloussunnitelma vuosille 2027–2030, etenkin lautakunnan toimialojen eli sote-palvelujen osalta. Budjetin kokoa värittävät tietenkin arviointimenettelyssä hyväksytyt linjaukset, joten hirveästi ei ole valinnannvaraa sen suhteen, kuinka paljon rahaa käytetään.
Tarkoitus on tehdä nyt useampi vuosi ylijäämää, joilla saadaan katettua ensimmäisten vuosien alijäämä. Katsotaan, osataanko edelleen leikata järkevistä nurkista ja optimoida prosesseja oikealla tavalla. Yhtenä säästötapana siirretään ostopalveluja omalle tontille, mikä ei tietenkään tunnu hyvältä niissä yrityksissä, joilta häviää maksava asiakas.
Yksi ryhmässä puhuttanut ja uutisissakin näkynyt (yle, ksml) aihe on lastensuojelun sijoitusten määrän romahtaminen. Kuinka iso osuus on sitä, että on saatu ennaltaehkäistyä sijoitukseen päätymistä, vai onko säästöjä revitty käytännössä jälkihuoltonuorten selkänahasta? Jälkihuollon purkamisia selitetään myös käytänteiden yhtenäistämisellä, mutta näissä on toki varmistettava, että nuorten etu todellisuudessa toteutuu. Näistä on asiaa myös kohdassa 71, kun käsitellään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.
Toisaalta ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa omaishoidon tuen määrärahaa nostetaan reilusti, missä näkyy tahto kannustaa edelleen koti- ja perhehoitoon palveluasumisen sijaan. Tässäkin täytyy pitää silmällä, että asiakkaat ovat tarkoituksenmukaisessa palvelussa, mikä nostetaan myös talousarviotekstissä esille. Palveluverkkoa optimoidaan edelleen, mikä koskettaa varmasti jollain tavoin monia asiakkaita. Tähän liittyy myös myöhempi kohta 73.
Terveydenhoidon puolella jatketaan organisaatiouudistusta. Tavoitteena on purkaa 6 kk määräajan ylittävät hoitojonot vuoden 2026 aikana, jonka jälkeen päästäisiin hoitoon pääsyn osalta lain vaatimalle tasolle ja voidaan vähentää ylitöitä ja ostopalveluja jonojen purussa. Tuolloin vältettäisiin myös LVV:n uhkasakko. Säästöjä haetaan myös valitsemalla edullisempia lääkkeitä.
Liikuntalääketieten poliklinikka aiotaan lakkauttaa, joka on puhuttanut myös ryhmässä. Ko. poliklinikan toiminta on keskittynyt erityisesti lihavuuden hoitoon. Lakkautuksen yhteydessä on varmistettava, että potilaat saavat edelleen tarvittavan hoidon eikä lakkautus aiheuta kustannuksia muualla esimerkiksi lihavuusleikkausten tarpeen arvioinnin osalta. Suomessa lihavuuden hoito ei ole muutenkaan vielä kovin kehittynyttä, kuten Sari Kokko kirjoittaa blogissaan.
Ehkä hiukan yllättäen rakennukset eivät ole investointisuunnitelman sote-osiossa isoin summa, vaan tietojärjestelmä- ja it-laitehankinnat menevät siitä ohi. Lääkintälaitteet voivat olla kalliitakin, mutta toimivat laitteet säästävät siinä, kun työntekijöiden aikaa ei mene hukkaan ja hoitojonot eivät veny. Sote-sektorin ajoneuvokaluston leasing-sopimuksia ollaan uusimassa, pitäisi edistää täyssähköisten ja/tai hybridiajoneuvojen liisareita, joka madaltaisi käyttökustannuksia (etenkin jos ja kun auton voisi helposti lyödä töpseliin hyvinvointialueen toimipisteissä).
Hankintasuunnitelmassa hankintojen mittakaava on todella vaihteleva, pienimmät tarvikehankinnat ovat kymppitonneja ja isoimmissa projekteissa kuten paloaseman rakentamisessa (joka on toki turvallisuuslautakunnan alaisuudessa) puhutaan miljoonista. Päätöksenteon näkökulmasta olisi hyvä ryhmitellä näitä jotenkin selkeyttävästi.
§ 69 Valtionavustus järjestöille
Tätä käsiteltiin 9.9. kokouksessa, kun avattiin hakeminen, ja saatiin 69 hakemusta. Näistä haetaan yhteensä 1,4 miljoonan yhteissummalla Keski-Suomen osuutta valtionavustuksesta (joka on siis se määräaikainen paketti, jonka ministeriö loi sen jälkeen kun oli leikannut avustuksia isolla kädellä).
Listalle päässeet toimijat ovat pitkälti tuttuja ja vakiintuneita, ja avustuksen avulla voidaan jatkaa heidän työtään hyvinvointialueen toiminnan täydentämisessä.
§ 70 Järjestöjen toiminta-avustukset
9.9. käsiteltiin myös toiminta-avustusohjetta, jonka jälkeen aluehallitus on hyväksynyt sen. Nyt voidaan käynnistää avustusten hakuaika. Järjestöille ollaan varaamassa vajaat miljoona euroa.
§ 71 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Viime kokouksessa puhuttiin alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta, nyt käsitellään erityisesti lasten ja nuorten asioita vuosille 2026–2029.
Suunnitelma toteaa heti alkuun hälyttävän tosiasian, että lasten ja nuorten määrä maakunnassa vähenee ja keskittyy Jyväskylän seudulle. Tämä muutos tulee väistämättä vaikuttamaan lasten ja perheiden palveluihin (sekä tietenkin isommin koko yhteiskuntarakenteeseen).
Nuorten elämäntavat ovat parantuneet mutta henkinen hyvinvointi huonontunut.
Tekstissä todetaan kunnan vastuu fyysisestä hyvinvoinnista liikkumista edistävien ympäristöjen kautta. Kuitenkin varsinaisessa toimenpidetekstissä liikunta esitetään erillisenä asiana, jota pitää harrastaa, sen sijaan, että sitä pyrittäisiin ensin integroimaan arkiliikkumiseen (pyrkien eroon autokeskeisestä elämäntavasta ja kaupunkisuunnittelusta), ja vasta sen jälkeen erillisenä liikuntana ja urheiluna.
Jäin pohtimaan yhteisövaikuttavuuden toimintamallia, jotka ohjaavat palveluntarjoamisen keinoja eri organisaatioissa ja toimialoilla. Minkälaiset mittarit paljastavat, miten toteutuvat toimintamallia kuvaavat yhden kontaktin periaate, monialainen ja yhteensovitettu yhteistyö sekä palvelujen jatkuva kehittäminen? Lausuntopohjakin kehottaa määrittelemään mittareita.
Palaten kohdan 68 talousarviopyörittelyyn: Strategisena tavoitteena on vähentää huostaanotettujen lasten määrää 5 % ja lisätä perhehoidon osuutta 60 % kaikista sijoituksista (ollut alle 40 %, vuoden aikana noussut n. 50 %:iin). Moni viime vuosina sijoitetusta nuorista on oireillut vakavasti, jonka takia perhehoito ei ole ollut mahdollista.
Seuraavaksi suunnitelma etenee aluehallituksen kautta valtuustolle hyväksyttäväksi.
§ 72 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi
Ja seuraava ikäryhmäsuunnitelma, tämä ulottuu jostain syystä vuotta pidemmälle 2026–2030. Suunnitelmaa on valmisteltu vanhusneuvostossa, jonka jälkeen tänne ja jälleen hallituksen kautta valtuustolle. Siinä missä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty normaalisti tekstinä A4-arkeille, tämä on 16:9-kuvasuhteen Powerpoint-esitys.
Asuntokannan esteettömyyden edistämisestä puhutaan yhdellä sivulla, joka (samoin kuin julkisten tilojen esteettömyys) edistäisi myös muiden kuin vanhusväestön hyvinvointia.
Ihmisten eläessä pidempään yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan pysyvän kohtuullisen samana pidemmän päälle (n. 27 % keskisuomalaisesta väestöstä), mutta yhä suurempi osa vanhuksista on yli 85-vuotiaita. Tämä vaikuttaa väistämättä tulevaisuuden palvelutarpeeseen. Joka viides yli 75-vuotias asuu nykyisellään harvaan asutulla maaseudulla. Tässä taas kytköstä liikennepolitiikkaan…
Palvelutarjontaa on kyllä monenlaista, jos vaan ihmiset löytävät oikea-aikaisesti oikean palvelun.
§ 73 Valtuustoaloite palveluverkkopäätöksestä
9.12.2025 valtuuston käsitellessä palveluverkkoa päätökseen lisättiin maininta siitä, että vanhustenhoivan ratkaisuja tulee arvioida kuntatasolla. 17.2. valtuustossa jätettiin valtuustoaloite, joka kyselee mm. mihin toimiin ko. tekstilisäys on johtanut. Nyt käsitellään vastausta kyseiseen aloitteeseen. Tässä on myös luonnollisesti kytkös edelliseen kohdan 72 suunnitelmaan, jossa erilaisia asumisratkaisuja kuvataan.
Aloitteessa on haluttu rajoittaa vanhustenhoivan yksikköjen sulkemisia ennen kunnittaisen arvioinnin tekemistä. Vastauksessa todetaan, ettei näin voida toimia rikkomatta arviointimenettelyn suunnitelmia.
§ 74 Kevään 2027 kokousaikataulu
Kuten todettua, vain kaksi kokousta päällekkäin kara-lautakunnan kanssa, toivottavasti ei siis tule hankalia säätöjä varajäsenten kanssa.
§ 75 Ilmoitusasiat
Hva on lausunut Ambea AB:n yrityskaupoista, jotka johtavat asiakkuuksien keskittymiseen yhdelle palveluntuottajalle (mainittu, että Ambea hankkinut omistukseensa viime vuosina toimijat Validia, Sauma, Humana), jonka jälkeen kilpailutus voi olla vaikeaa.
Hva on lausunut myös kotoutumisen edistämiseen liittyvistä terveyskulujen korvaamisista, jossa aiotaan vähentää palvelujen rahoitusta ilman että vähennetään velvollisuuksia. Perussettiä siis.
