ACTA ja kansainvälisen politiikan avoimuus

ACTA-mielenosoituksen tunnelmaa 9.6.2012

Mielipidekirjoitus, ei julkaistu. 

Kevättalvella kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltä ympäri maailmaa Anti-Counterfating Trade Agreement -sopimusta vastaan. ACTA-sopimuksen tavoitteena on nimensä mukaan ehkäistä väärennöksien ja tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin levittämistä sopimusmaissa. Useat kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin nostaneet esiin sopimuksen ongelmakohtia: sen sisällöstä on sovittu salassa, sitä on yritetty saada hyväksytyksi epädemokraattisesti ja se rikkoo räikeästi kansalaisoikeuksia. ACTAn vaikutukset tuntuisivat myös erityisen raa’asti kehittyvissä maissa, jotka tuottavat halpoja lääkekopioita kansalaisilleen. Sopimus onkin kirjoitettu lähinnä suojelemaan länsimaiden, etenkin Yhdysvaltojen, etuja kansainvälisillä markkinoilla.

Myös tänään 9.6. ihmiset marssivat kaduille kymmenissä eurooppalaisissa kaupungeissa. ACTA on kokenut aivan hiljattain tappioita EU-parlamentin arvovaltaisissa valiokunnissa: kansalaisvapauksien osalta se leimattiin peräti perustuslain vastaiseksi. Lisäksi esimerkiksi Hollanti on linjannut, ettei aio allekirjoittaa ACTAa tai muita vastaanvanlaisia sopimuksia. Siltikään ei ole varaa rentoutua ja luottaa siihen, että sopimus kaatuisi. Vaikka huomattava osa EU-parlamentin jäsenistä on huomannut sopimukseen sisältyvät ongelmakohdat, eivät myöskään sopimuksen kannattajat ole jääneet lepäämään laakereilleen.

ACTA-sopimus tuodaan heinäkuun alussa EU-parlamentin käsittelyyn. Vetoamme parlamentin jäseniin: Osoittakaa arvostavanne avoimuutta päätöksenteossa, sananvapautta ja oikeutta yksityisyyteen. Hylätkää ACTA.

Arto Lampila & Miika Hämynen, Piraattipuolue

Auttaako Internet diktaattoreita?

The Net DelusionKirjoitus on julkaistu lyhennettynä Purjeessa 1/12.

Onko verkko diktaattorille pelastus vai tuomio? Jevgeni Morozov kyseenalaistaa kirjassaan The Net Delusion (Verkon itsepetos, ei suomennettu) sen, mitä länsimaat ovat toitottaneet viimeiset kaksikymmentä vuotta: Internet ei tuokaan demokratiaa; Twitter ja Facebook ovat todellisuudessa aivan yhtä hyödyllisiä sortovaltioiden hallituksille kuin opposition edustajille; teknologia ei olekaan oikotie onneen.

Morozovin mukaan Internetiä pidetään länsimaissa samanlaisena mullistavana viestintävälineenä kuin mitä kopiokoneet olivat 1980-luvun lopulla Itä-Euroopan kommunistivaltioissa. Kuitenkin tämä kylmän sodan loppumiseen liittyvä, mahdollisesti väärinymmärretty erityistapaus on kaukana todellisesta elämästä. Morozov kasaa todistusaineistoa väittämilleen muun muassa vuoden 2009 Iranin mielenosoituksista, jolloin monet länsimaisista toimittajista uutisoivat Twitter-vallankumouksesta, pakottaen Yhdysvaltojen hallituksenkin reagoimaan. Kenties juuri tästä syystä vallankumous ei kuitenkaan kantanut pitkälle. Iranin valtio hyödynsi Internetin kuva-aineistoja ja sosiaalista mediaa pidättäessään mielenosoittajia. Myös länsimaiden rappiota edustavia Internet-yhteyksiä rajoitettiin entisestään. Morozov kysyy myös, olivatko tuhannet Twitter-päivitykset todellisuudessa edes lähtöisin Iranista, vai käyttivätkö paikalliset muita keinoja pitää yhteyttä toisiinsa.

Kirjassaan Mozorov muistuttaa myös siitä, että länsimaat eivät huomioi kiinalaisten ja iranilaisten vanhempien huolta Internetin vaikutuksista heidän lapsiinsa. Näin monet autoritaaristen valtioiden asukkaat saattavat kokea sensuurin hyvänä asiana. Opposition lisäksi myös monet ääriliikkeet ovat vahvasti edustettuina verkossa. Esimerkiksi Venäjällä isänmaallisuus kukoistaa suosituissa Internet-palveluissa. Verkon kansalaismielipidettä kontrolloi todellisuudessa rajattu joukko ihmisiä, jotka saattavat olla tiukasti kytköksissä vallanpitäjiin. Näennäisesti avoin verkkoviestintä onkin vain propagandaa, valtion julkisuuskuvan kiillottelua.

The Net Delusion julkaistiin harmillisesti juuri ennen Arabikevättä ja Wall Street -mielenosoituksien sarjaa. Sosiaalisella medialla on ollut molemmissa keskeinen rooli. Miksi Tunisiassa ja Egyptissä tapahtui vallanvaihdos, kun Iranissa ja Kiinassa se ei onnistu? Olivatko kaatuneet hallitsijat huonoja Internetin käsittelyssä? Oliko Wall Street -mielenosoituksilla todellista vaikutusta ihmisten ja pankkiirien asenteisiin?

Morozov maalaa kirjassaan pessimistisen kuvan Internetistä pikemminkin vapauden taannuttajana kuin edistäjänä. Viimeisessä luvussa hän yrittää rakentaa kyber-realismin aatetta utopian sijaan. Morozov uskoo, että poliitikkojen tulisi kiinnittää abstraktien kysymysten sijaan huomiota konkreettisiin asioihin ja lakata ratkomasta poliittisia ongelmia teknisillä ratkaisuilla. On nimittäin joka tapauksessa varmaa, että Internet ja sosiaalinen media on tullut tänne jäädäkseen.

Jevgeni Morozov (Evgeny Morozov): The Net Delusion
PublicAffairs 2011
http://www.netdelusion.com/
http://www.evgenymorozov.com/

Sähköpostiviestini MEPeille ACTA-sopimukseen liittyen

Lähetin tämän alun perin Facebookiin, josta löytyvät myös MEPien vastaukset.

Hei!

Olen kuullut, että ACTA-sopimus on tulossa pikkuhiljaa uudestaan parlamentin käsittelyyn. Olen pettynyt siihen, että sopimusta on valmisteltu salassa lähinnä suurten mediayritysten talutusnuorassa, ja ne tiedot, jota siitä on julkisuuteen tippunut, ovat olleet sen verran pelottavia, etten voi olla reagoimatta.

Sopimuksen tausta-ajatus on hyvä, verkkopiratismin kitkeminen. Valitettavasti vaan keinot, joilla tähän ryhdyttäisiin, rikkovat räikeästi perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja sananvapautta. Sopimus poistaisi teleoperaattorien vastuuvapauden ja velvoittaisi ne valvomaan asiakkaidensa verkkoliikennettä – asia, jonka EU-tuomioistuin kielsi marraskuussa perusoikeuksiin vedoten (tapaus SABAM vs. Scarlet)!

ACTA toisi myös Yhdysvalloissa jo käytössä olevan tavan tarkastaa ihmisten yksityisiä viestintävälineitä kuten puhelimia ja kannettavia tietokoneita raja-asemilla – ilman mitään syytä. Sopimuksen pelätään vaikuttavan myös lääkepatentteihin, suosien myös tässä isoja yrityksiä.

Myös Kiinan verkkosensuuri laitettiin alun perin pystyyn piratismin kitkemiseksi – ja huomaattehan, miten sen kanssa on käynyt. En halua EU:sta valtioliittoa, jossa pitää varoa sanomisiaan. En halua, että suuryritykset voivat tekosyyn varjolla kävellä ihmisoikeuksien ylitse.

Toivon, että äänestätte ACTAa vastaan, kun se tulee käsittelyynne.

Tilastoja vaalikoneesta

Tilastoinpa huvin vuoksi, mihin suuntaan edustajistovaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat haluaisivat JYYtä kehitettävän. Kysymys 18 kuului seuraavasti:

Ylioppilaskunnan tehtävistä käydään runsaasti keskustelua. Ylioppilaskunnan suunta valitaan joka toisen vuosi pidettävillä vaaleilla. Tulevalla kaksivuotiskaudella ylioppilaskunnan tulee keskittyä erityisesti (valitse 1-3 tärkeintä)

  • Opetuksen laadun tarkkailuu ja ongelmiin puuttumiseen
  • Opintotuen ja opiskelijan toimeentulon kehittämiseen
  • Tasa-arvon edistämiseen
  • Globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen
  • Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan tukemiseen
  • Yhteistyöhön alueen yritysten kanssa
  • Järjestöjen tukemiseen
  • Kansainvälisten opiskelijoiden ja vaihtoon lähtevien tukemiseen

Vastausvaihtoehtoja ei valitettavasti ollut hirveän montaa, mutta tuloksista kuitenkin suurimpana näkyy kiinnostus opiskelijoiden edunvalvontaa kohtaan (opetuksen laadun tarkkailu ja ongelmiin puuttuminen sekä opintotuen ja opiskelijan toimeentulon edistäminen). Kolmantena listalla on järjestöjen tukeminen, jonka jälkeen muut vaihtoehdot ovat saaneet hajaääniä.

Myös raakadata on saatavilla.

 

Opetuksen laatu Opintotuki Tasa-arvo Globaali oikeudenmukaisuus Kulttuuri & vapaa-aika Yritysyhteistyö Järjestöt Kansainväliset opiskelijat
Demariopiskelijat 17 16 9 1 3 1 9 1
Grönioni 24 19 3 5 9 0 12 0
Jyviva 30 40 22 5 7 2 15 2
Keskustaopiskelijat 20 14 2 1 6 7 7 6
Kokoomusopiskelijat 23 19 1 0 9 7 3 3
Kristilliset opiskelijat 9 6 0 1 1 3 1 4
Luonnontieteilijät 24 18 0 1 6 5 22 1
Poikkitieteilijät 11 7 1 1 2 1 9 0
PresSure 5 1 1 0 2 0 3 0
Pörssi&Dumppi 33 25 0 0 2 26 18 7
Yhdistyneet kieltenlukijat 18 7 2 1 5 0 20 0
Yhteensä 214 172 41 16 52 52 119 24
% 85,94% 69,08% 16,47% 6,43% 20,88% 20,88% 47,79% 9,64%
yht. vastaajia 249

Opetuksen laatu Opintotuki Tasa-arvo Globaali oikeudenmukaisuus Kulttuuri & vapaa-aika Yritysyhteistyö Järjestöt Kansainväliset opiskelijat
Demariopiskelijat 89,47% 84,21% 47,37% 5,26% 15,79% 5,26% 47,37% 5,26%
Grönioni 96,00% 76,00% 12,00% 20,00% 36,00% 0,00% 48,00% 0,00%
Jyviva 71,43% 95,24% 52,38% 11,90% 16,67% 4,76% 35,71% 4,76%
Keskustaopiskelijat 90,91% 63,64% 9,09% 4,55% 27,27% 31,82% 31,82% 27,27%
Kokoomusopiskelijat 95,83% 79,17% 4,17% 0,00% 37,50% 29,17% 12,50% 12,50%
Kristilliset opiskelijat 100,00% 66,67% 0,00% 11,11% 11,11% 33,33% 11,11% 44,44%
Luonnontieteilijät 88,89% 66,67% 0,00% 3,70% 22,22% 18,52% 81,48% 3,70%
Poikkitieteilijät 91,67% 58,33% 8,33% 8,33% 16,67% 8,33% 75,00% 0,00%
PresSure 100,00% 20,00% 20,00% 0,00% 40,00% 0,00% 60,00% 0,00%
Pörssi&Dumppi 78,57% 59,52% 0,00% 0,00% 4,76% 61,90% 42,86% 16,67%
Yhdistyneet kieltenlukijat 81,82% 31,82% 9,09% 4,55% 22,73% 0,00% 90,91% 0,00%

/td

Hämyä ylioppilaskuntaan!

Miika Hämynen – 275

Olen ehdolla JYYn edustajistovaaleissa 2011 Yhdistyneiden kieltenlukijoiden vaalilistalla. Ehdokasnumeroni on 275.

Opiskeluvuosieni aikana olen päässyt tutustumaan laajasti yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaan toimimalla mm. Ainejärjestö Astérix ry:n ja Yhdistyneiden kieltenlukijoiden puheenjohtajana (ja muissa tehtävissä), osallistumalla JYYn kopovaliokunnan kokouksiin, toimimalla kielten laitoksen laitosneuvoston varajäsenenä ja opetuksen kehittämisryhmän opiskelijajäsenenä sekä osallistumalla kielten laitoksen laitoskokouksiin. Olen kannustanut kanssaopiskelijoitani osallistumaan päätöksentekoon oppiaineessaan ja laitoksellaan.

Humanistinörttinä ja piraattina ajan YK:n omien teemojen lisäksi seuraavia asioita:

  • Yliopisto-opetus tulee säilyttää maksuttomana myös ulkomaisille opiskelijoille.
  • Opiskelijat pois köyhyysloukusta opintotukea kehittämällä; kansalaispalkka on sydäntäni lähellä.
  • JYYn tulisi edistää omien julkaisujensa lisäksi myös yliopiston tuottaman tutkimustiedon vapaata saatavuutta; Open Access ja Creative Commons kunniaan.
  • Kannustimia avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä kohtaan tulisi lisätä.
  • JYYn tulisi kannustaa yliopistoa parantamaan Korppi-järjestelmän käyttöliittymää humanistiystävällisemmäksi.

Tutustu myös muihin YK:n ehdokkaisiin!