Jyväskylän ympäristössä ajetaan tänäkin vuonna rallin maailmanmestaruudesta, ja kaupungin yhteistyösopimus uusittiin hiljattain vuoteen 2031 asti.
Vanhana moottoriurheilufanina minulla on ollut aina ristiriitaiset tunteet ralleja kohtaan. Olen käynyt katsomassa kilvanajoa televisiosta ja paikan päältä, ollut talkoolaisena tapahtumassa, istunut kadunvaltaustapahtumassa tien poskessa, lisännyt ottamiani kuvia Wikimedia Commonsiin…
Viime vuosina olen ollut melko välinpitämätön ennen kilpailun alkua, mutta sitä mukaa kun ralliviikko etenee, kilpailu tempaa mukaansa, ja tapahtumia tulee seurattua ralliradion, tulospalvelun ja television välityksellä. Innostusta ruokkii myös se, että työpaikkani sijaitsee Lutakonaukion kupeessa, jolloin huoltoalueen kuhinaa pääsee seuraamaan työpäivinä autiopaikalta.
Suomen MM-ralli on uniikki tapahtuma. Kovin monessa maassa ei ole autourheilusarjojen korkeimman tason kilpailuja, ja Jyväskylän seutu on siitä onnekas, että kisa on asettunut tänne. Tapahtuman vieraiden tuottamaa taloudellista hyötyä alueelle ei voi selittää pois vaikka kuinka tahtoisi. Se on ymmärrettävä syy osallistua rallin kustannuksiin myös julkisella rahalla.
Kilpailua silti voi ja pitää nykyisessä ilmastokriisin muovaamassa maailmassa kritisoida. Eniten ärsyynnyn nykyään siitä, miten rallien avulla ylläpidetään henkilöautoiluun perustuvaa elämäntapaa ja sitä kautta sitä edistävää liikennepolitiikkaa ja kaupunkirakennetta. Jyväskylässäkin suurin päästöjen lähde on liikenne. Ja onhan tapahtuma edelleen melko miehinen. Menneiden vuosien pahimmasta silmäkarkkimeiningistä on onneksi päästy jo eroon, ja naisia näkee kilpailemassakin. Yöajan sekoilut keskusta-alueella ovat vähentyneet eivätkä onneksi vaikuta poikkeavan nykypäivänä suuremmin muistakaan tapahtumista, jotka keräävät suuria ihmisjoukkoja paikalle.
Mitä tulee ilmastokatastrofin edistämiseen, moni tietää että suurin osa tapahtuman päästöistä liittyy logistiikkaan ja etenkin yleisön liikkumiseen. Kilpa-autojen päästöt ovat pisara valtameressä niihin verrattuna, joten niiden käyttämällä polttoaineella ei ole kuin symbolista merkitystä. Autoliikenteen sähköistyminen parantaa ympäristön tilannetta pitkällä aikavälillä, mutta pahimpia ruuhkia se ei poista. Mahdollisuudet siirtyä joukkoliikenteellä erikoiskokeille ovat parantuneet joka vuosi. Luulen, että kysyntää olisi enemmänkin, jos tarjonta ja hinnoittelu saataisiin kohdalleen.
Sen lisäksi miten julkisen sektorin rahahanat aukeavat tälle tapahtumalle melko itsestäänselvästi, mietin myös tilankäyttöä. Ralleilla perustelemalla saadaan suljettua useampi katu ja iso osa ydinkeskustaa tuosta noin vain. Olen jo useamman vuoden miettinyt, mitä tapahtuisi, jos hakisi Harjun erikoiskokeen varaamalle alueelle identtistä sulkuaikaa johonkin muuhun ajanhetkeen. Mitä tapahtuisi, kun alueelta poistetaan autoliikenne? Voisiko katutilan varata myös asukkaita varten, eikä vain liikennettä tai megatapahtumia? Ikävä kyllä en usko, että tällaisella hakemuksella olisi mitään mahdollisuuksia menestyä — vaikka käytännön ”haitta” asukkaille olisi täysin sama kuin tänä viikonloppuna.
Kuinka pitkään ralli säilyy näin suurena tapahtumana, on myös hyvä kysymys. Kauas ollaan tultu 2000-luvun alun vuosista, kun kilpailun voittajaa ei pystynyt ennakoimaan ja tosissaan kilpailevia autonvalmistajia oli hurja määrä. Saa nähdä, auttavatko ensi vuoden uudentyyppiset autot tilannetta. Mikäli kehitys jatkuu viime vuosien mukaisena, kiinnostus MM-sarjaa kohtaan tulee lähinnä laskemaan. Kotimaassa näin käy etenkin jos suomalaismenestyjiä ei saada nykyistä enemmän huipputasolle.
Ralleihin tuntuu sopivan sama dilemma kuin datakeskuksiin. Isossa kuvassa molemmat aiheuttavat monenlaisia ongelmia, mutta niistä on massiivista taloudellista hyötyä lähialueelleen. Miten haittavaikutuksia sitten voisi minimoida, se on sitten poliitikkojen työtä…
