Kesällä Sulunperän kupeessa paloi lämpäre metsää. Kävin pyöräretkellä ihastelemassa tavallisesta poikkeavaa luontonäkymää. Kiitos @halmepanu kohteen vinkkaamisesta!
Kuvat on julkaistu alun perin Instagramissa.
Kaupunkirakennelautakunta 8.9.2025
Kokous poikkeuksellisesti maanantaina. Ilona osallistuu.
§ 157 Ilmoitusasiat
Mielenkiintoisena kohtana KymppiR 2025 -ohjelman esittely. Ohjelma ohjaa kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä seuraavalle kymmenelle vuodelle ja on menossa valtuuston hyväksyttäväksi.
Jyväskylässä asuntoja tarvitaan jatkuvasti lisää, koska kaupunki on muuttovoittoaluetta. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan kerrostaloihin, koska kaupunkirakennetta halutaan tiivistää. Pientaloissakin näkyy trendi, jossa uusia taloja rakennetaan vanhoille tonteille. Kuitenkin tavoitteena on myös tarjota maaseutumaista asumista semmoisiin paikkoihin, jotka ovat järkevien kulkuyhteyksien päässä.
Ohjelmassa on numeerisia tavoitteita, minkä verran kaupunki pyrkii kaavoittamaan ja luovuttamaan tontteja vuosittain. Tällä hetkellä haasteena rakentamisen suhdanne, monet hankkeet ovat jäissä. Tähän kaikkeen nivoutuu myös myöhempi kokouskohta §162.
Ohjelman kautta pyritään saamaan edistettyä myös vihdoin kävelyn ja pyöräilyn pääverkkoa (jonka piti toteutua jo vuosia sitten hyväksytyn pyöräilyn edistämisohjelman kautta, mutta on ollut hidasta). Lisäksi todetaan muutamia oleellisia tiehankkeita kaupungin alueella.
Itse kaipaisin myös raideliikennettä jollain tavalla mukaan, mutta sen tavoitteet lienevät pidemmissä kantimissa kuin 10 vuoden päässä. Käytännössä kiskot näkyvät (nykyisessä ja päivitettävässä) yleiskaavassa lähijunaseisakevarauksina, ja tulevaisuudessa mahdollisesti Linkki tulevaisuuteen -ohjelman seuraavassa iteraatiossa, jota työstetään ensi vuonna…
§158: Lautakunnan talousarvioesitys 2026
Koulutuksessa pari viikkoa sitten mainittiin, että suhdanteet vaikuttavat todella paljon kaupunkirakenteen toimialan budjetin toteumaan: kun rakentaminen ei vedä, ei tonttejakaan myydä ja sitä kautta saada kaupungin kassaan rahaa. Toinen tekijä on talvihoito, jonka kustannukset saattavat vaihdella rajusti vuosittain. Liittymien avaaminen polanteenpoiston yhteydessä on taas tiputettu pois, tämä varmaan herättää taas keskustelua.
Joukkoliikenne on myös hitusen alijäämäistä, se voidaan nähdä lippujen subventiona. Johon liittyen korjausvelka katuverkolla kasvaa, tähän voisi varmaan vaikuttaa vähentämällä henkilöautoliikenteen määrää…
Yksi iso toimialan viime vuosina realisoitunut säästökohde on katuvalaistuksen uusiminen led-valaisimiksi nopeutetulla aikataululla. Omat kokemukset ovat tosin olleet, että valittujen valaisimien värilämpötila on liian kalsea — punertavampi sävy olisi parempi yöaikaan.
§159: Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma 2026
Investointeja katsotaan alustavasti kolme vuotta tulevaisuuteen. Uudet asunto- ja työpaikka-alueet ovat niitä mistä on viime vuosina puhuttukin. Kauppatorin rakentaminen kohdentuisi vuosille 2026–27 ja Hippos näkyy myös vahvasti. Palokanorren uudistus aiotaan saada ensi vuonna työstöön, se on isoin katuverkon yksittäinen kohde 4 miljoonan budjetilla. Koillisväylälle on valmisteltu jo varausta, vuosille 2027–28.
Lupasin korjata Kuokkalan sillan valot jossain vaalikoneessa, sille on varaus vuodelle 2027.
Viherpalveluissa on paljon kivaa. Isoin kohde tässä edelleen jatkuva Tourujoen kunnostus (2 milj. e). Osallistavaan budjetointiin on varattu 70 000 euroa ensi vuodelle, sen jälkeen optimistisesti 100 000 e vuosittain. Kaikenlaisia puistoja rakennellaan ja korjaillaan.
Pohdittiin ryhmässä lintutornien kohtaloa, niille ja luontopoluille on varattu 25 000 e vuositasolla. Kortepohjan torni purettiin viime talvena ja lähialueelta on tuhoutunut myös Eerolanlahden lintutorni viitisentoista vuotta sitten. Tässä on selvä kytkös Kehä Vihreän / Kehä Sinisen tavoitteisiin lähiluontoon pääsemisestä ja luontoon tutustumisesta. Näkötorneja on rakennettu joihinkin kohteisiin jopa EU-rahalla, voisiko se olla mahdollista tässäkin?
Ohjelma on 2 miljoonaa alijäämäinen, joka katetaan käyttötalouden tuloilla.
(Kohdat §160 ja §161 liityvät oikaisuvaatimuksiin, niistä ei suuremmin sanottavaa)
§162: kaupungin lausunto opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista
Taaskaan ei ole linkkejä lausuntopyyntöön.
Kaupungin etu on se, että voidaan rakentaa halpoja opiskelija-asuntoja. Käytännössä muutos näkyy KOASin ja Jyyn toiminnassa, kun kohteet voidaan rahoittaa täysin lainarahalla ilman omarahoitusosuutta.
§163: Lausunto 400kV:n sähkönsiirtoyhteyden YVAsta
Sähkönsiirtoyhteys liittyy Fortumin datakeskushankkeeseen, jonka metsäaluetta kävin ihastelemassa kesämmällä. Lausunnossa otetaan hyvin huomioon alueen luontoarvoja, ulkoilureittejä, pohjavesikohteita sekä vaikutusta eläimistöön. Lisäksi on nostettu tärkeä pointti tarkastella hankkeita kokonaisuutena, kun samalle reitille on tarkoitus rakentaa muitakin uusia johtoja.
Ylellä oli juttu suurjännitekaapelien maa-asennusten poikkeuksellisuudesta noin kuukausi sitten, 400 kV maakaapeleista ei ole suuremmin pitkäaikaista kokemusta. Sellainen tulisi nyt myös tähän kohteeseen. En usko, että riskit ovat kovin suuria (etenkään kun suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia), mutta täytyy seurata asiaa.
Sähkölinja on noin muuten perusteltu, jos kerran datakeskus rakennetaan.
§164: Kauppakatu
Tätä on pyöritelty pikkuhiljaa eri instansseissa. Jos olisin diktaattori, tehtäisiin koko kadusta lähinnä kävelykatu. Joka tapauksessa parantaa nykytilannetta, jossa jalankulkijat pysyvät pitkälti tien reunoilla väliaikaisista rakennelmista huolimatta. Tavoite hoitaa kunnostus kuudessa vuodessa aloittaen kävelykadun remontista ja sitten siirtyen kohti yläkaupunkia. Olisikohan mahdollista tehdä nopeamminkin?
Jatkosuunnittelussa huomioidaan mm. lapsiperheiden elementit, pyöräliikenteen ohjaus ja rakenteiden sijoittelu suhteessa rakennusten sisäänkäynteihin. Jälkimmäisin näistä mielestäni tärkein.
Vielä mietityttää pergolarakenteet. Onko huomioitu niiden ylläpitokuluja tai kuinka pian ne joudutaan purkamaan, kun niihin kuitenkin joku peruuttelee? Vrt. Asemakadun pihakatuosuuden liian huomaamattomat valaisinpylväät, jotka ovat olleet jatkuvasti vinossa tai hajalla.
§165: Yrjönkatu 36
Suojeltu katolinen kirkkorakennus pysyy, mutta viereinen rakennus kunnostetaan tai tilalle rakennetaan uutta. Tykkään siitä, että kaavassa on pyritty kannustamaan vanhan säilyttämiseen antamalla lisää joustoa vanhan laajentamiselle vrt. tiukemmat säädökset uudisrakentamiselle.
Sisäpihan autopaikkapainotteisuudesta on tullut kommentteja, joihin mielenkiintoinen linjaus viiden parkkipaikan korvaamisesta per yhteiskäyttöautoparkkipaikka. Tuolloin pihalle jäisi enemmän tilaa istutuksille ja oleskelu/leikkialueelle. Katsotaan, mihin johtaa. Teoriassa yhteiskäyttöauton pitäisi olla selvästi halvempi vaihtoehto kuin viisi parkkipaikkaa, joten puhtaasti numeroita katsoen valinta olisi selkeä.
§166: Kotaniemenkuja 5
Korvataan omakotitalotontti neljän asunnon tontilla. Esimerkiksi tontin pohjoispuolella on esimerkki siitä, miltä voisi jatkossa näyttää. Asetetaan muutosehdotus nähtäville.
Kaava-aineistosta löytyi hieno termi, lepakkopiilopotentiaali 😍 Rannan luontovyöhykkeen pitäisi säilyä, mikä on kiva.
Mielipiteissä korostui mm. liikennevaikutukset. Noin yleisesti Kaunisharju on alueena ärsyttävän kaukana kaikesta, ja vieläpä niemessä. Pyöräilyn reitit eivät ole optimaalisia ja sisältävät aikamoisia ylä- ja alamäkiä, kulki sitten mihin vain. Johtaa käytännössä siihen, että suurin osa valitsee kuitenkin henkilöauton, vaikka S2 olisi myös vaihtoehto.
Tarvaalan Hartikka
Pyöräilin viikonloppuna Hartikan kirkkomaalle. 1593 rakennettu ja sittemmin 1700-luvulla raunioitunut kirkko sijaitsee Laukaan historiallisessa keskustassa Tarvaalassa (joka tunnetaan myös Laukkavirtana). Polkeminen painoi vissiin aivoja, kun en hirveän hyvin hahmottanut, miten kirkko on tontille sijoittunut. Laukaan seurakunta käyttää kirkkomaata edelleen muutaman kerran vuodessa.
Kirkonraittia vähän eteenpäin jatkaen paljastuisi luontoretkipaikka, Kirkkoniemen luonnonsuojelualue. Se saa jäädä toiselle kerralle.
Kuvat on julkaistu alun perin Instagramissa.
Kaupunkirakennelautakunta 26.8.2025
Syksyn toinen kokous. Tavallisesti kokoustetaan n. 3 viikon välein, nyt olikin vain kaksi viikkoa. Ilona menee, itse olisinkin estynyt työmatkan takia. Esityslista herätti yllättävän paljon ajatuksia, vaikka näyttää aika suoraviivaiselta.
§147 Ilmoitusasiat
Vetybussia puffataan, kiertoajelu kalenteriin, jos pääsisin mukaan.
Esittelyssä Kauppakadun yleissuunnitelma. Suunnittelua käyty moneen suuntaan interaktiivisesti ja Jypsin kautta kommentoinut itsekin. Näyttää herkulliselta, saadaan vihdoin autotiemäisyys poistettua yläkaupungilta. Syksyllä hyväksytetään suunnitelmat eri tasoilla.
Esittelyssä talousarvion -26 valmistelu. Painopisteet edelleen työpaikka-alueiden toteutuksessa, suurhankkeissa ja ydinkeskustan kehittämisessä. Yksittäisiä näkyviä kohteita siellä tällä (Asema-aukio, Palokanorsi, Tourujoen kunnostus valmistuu…). Suhdanteista johtuen maan myyntituloja tullut vähemmän. Linkki-liikenne vetää niin hyvin, että pitää lisätä kapasiteettia. Tästä lisämenoja, mutta myös lipputulot nousevat.
Esittelyssä kaupunkirakennepalvelujen puolivuotiskatsaus. Edellä mainitut maanmyyntivoitot alkuvuodesta kohtuullisen hyvällä tasolla ja muutenkin ollut vilkkaampaa kuin -24. Talvihoidon kuluja katettu katuverkon korjausvelan hallinnasta, mikä on vähän nihkeää. Louhunsalmi ollut resurssisyöppö. Yleisesti näytetään pysyvän budjetissa, mikä on jees.
§148: Oikaisuvaatimus
Hylkäys vaikuttaa perustellulta.
Tarkkuutta muutoksenhakuohjeisiin, itsekin saanut kerran (toiselta kaupungin osastolta) väärät muutoksenhakuohjeet.
Käsitelläänkö näitä edelleen käsipelillä eikä mitenkään automaatiolla? Asianhallintajärjestelmästä pitäisi tulla aina oikeat paperit, niin ei jäisi moitteenvaraisuutta. Pahimmassa tapauksessa asia palautuu oikeusasteesta ja pitää tehdä uusi päätös! Kysäistään, mistä johtuu ja onko riski olemassa että näitä tulee jatkossakin.
§149: Kaupungin lausunto STM:lle
Esityslistan liitteistä puuttuu varsinainen lausuntopyyntö/linkki siihen. Oletettavasti kyseessä tämä Lausuntopalvelun lausunto.
Tämähän on vanhana totuihmisenä ihan mun juttu 😁
Esityksessä ei käytännössä haluta jumpata rajoja Jyväskylän osalta, isommat muutokset on keskitetty niihin kuntiin joissa keskimääräiset vuokrat ylittää nykyiset rajat vähintään 20 eurolla. Tiedä sitten onko tämä järkevin tapa tehdä asia. Kelalta saisi tarvittaessa tiedon, miten suurella osalla myönnetyistä toimeentulotuista asumismenot huomioidaan normiin asti; tämä kertoisi myös siitä, että normi on alueella liian pieni. Julkisista tilastoista en tätä tietoa nopeasti katsoen löytänyt.
Kaupunki haluaa tehdä tässä kohtaa vaikuttamistyötä ja nostaa normia. Rajat ovat liian pienet eivätkä perustu todelliseen tilanteeseen, samaa mieltä tästä. Mielenkiintoista vertailua myös Laukaaseen, jossa huomioidaan isommat kulut yhden hengen ruokakunnilla kuin Jyväskylässä.
Askartelin itsekin Exceliä, muut lähikunnat eivät varsinaisesti pomppaa silmään. Laukaaseen huomioidaan toiseksi korkeimmat asumismenot lähialueella Jyväskylän jälkeen. Järjestys keskiarvojen perusteella Jyväskylä – Laukaa – Muurame – Petäjävesi. Pieniä eroja järjestyksessä riippuen ruokakunnan koosta.
§150: Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle
Lautakunta on puhunut, pulinat pois.
§151: Viitaniemen pintavesilaitoksen asemakaavan muutos
Alva haluaa rakentaa uuden pintavesilaitoksen, samalla purettaisiin nykyinen toimistorakennus. Rakennuksen näkyvin toimija Viitaniemen eläinlääkäriasema.
Alueella on tällä hetkellä myös väliaikainen koirapuisto, evakossa Taulumäen vesitornin rakentamista. Muistan joskus opiskeluaikaan kun kävelin ohi ja pari lasta oli kevätkeleillä päätynyt aidatulle alueelle heikkoihin jäihin tipahtelemaan. Tulivat kuitenkin onnellisesti pois.
Kaava ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä. Aiemminkaan ei ole herättänyt suurta intohimoa, nytkään ei muistutuksia ja lähinnä lausunnot Alvalta ja K-S museolta.
Eniten itseäkin kiinnostaa, miten tuleva rakennus sopeutetaan ympäristöönsä. Vaikka museokin on todennut, ettei rakennuksilla ole suojeluarvoa, eikä kaava edes kuulu Viitaniemen rakennetun kulttuuriperinnön alueeseen, kovin radikaalit muutokset herättäisivät varmasti närää. Siksi kaupunkikin haluaa rajata uudisrakennuksen samanhenkiseksi kuin olemassa oleva (sama kerrosluku, punatiilisyys, tasa- tai pulpettikatto). Eiköhän se siis asetu ihan nätisti, vaikka maisema jonkin verran muuttuukin.
Ainut silmään osunut yksityiskohta: autopaikkanormi on asetettu kerrosneliömetrien mukaan, mutta pyöräpysäköinnin osalta tyydytään ympäripyöreään ”riittävästi henkilökunnan lukumäärään suhteutettuna”. Tämän tulkinta voisi kiistatilanteessa olla mielenkiintoista. Ainakin asuinrakennusten kaavoissa nämäkin on suhteutettu k-m2 mukaan, miksiköhän tässä ei…
§152: Jyväskylän yleiskaava 2050
Luonnos ollut nähtävillä. Palautteista nousevat tietyt alueet esiin, näissä varmasti osittain korostunut tiettyjen alueiden aktivismi.
Liikenne
Kehätiet saavat kielteistä palautetta – kävin itsekin kesämmällä kuljeskelemassa tulevalla datakeskusalueella ja ihastelin Koillisväylän alle potentiaalisesti jäävää luontoa. Uusien teiden tarpeeseen voitaisiin parhaiten vaikuttaa parantamalla joukkoliikenteen houkuttelevuutta (mainitsen taas raidekertoimen, ratikka, lähijunat…).
Toisaalta Seppälänkankaan suuntaan tarvittaisiin nykyistä paremmin toimivat liikenneyhteydet raskaalle liikenteelle valtaväyliltä teollisuus- ja logistiikka-alueiden laajentuessa. Tätä voitaisiin edistää silti myös nykyisiä tieyhteyksiä Tikkakosken ja Vaajakosken suunnalta parantamalla. Mikäli läntinen kehätie joskus toteutetaan, täytyy arvioida miten sinne saataisiin ohjattua mahdollisimman paljon Tampere-Oulu-akselin suuntaista läpikulkuliikennettä.
Lähijunista mainittakoon että kaavaan on jätetty hyvin seisakevarauksia, omaan silmään isoimmat puutteet Keuruun suunnalla (ainut neliö sairaalan kupeessa), Halssilassa ja Korpilahden lähiseudulla. Mikään ei toki estä näidenkään toteuttamista, mikäli lähijuniin joskus päädytään, mutta tässä selvästi lähdetään liikkelle harvemmin pysähtelevästä ratkaisusta, mikäli sellainen joskus tulee.
Luontoarvot
Paljon palautetta luontoarvojen häviämisestä lisärakentamisen yhteydessä. Vastineessa todetaan, että uusia rakennetun ympäristön aluevarauksia tehdään ”arvokkaimpien luontoalueiden ulkopuolelle”. Tämä on kannatettava tavoite, mutta täytyy pitää huolta, että kaikilta alueilta olisi jokin luontoyhteys olemassa. Lyhyt matka luontoon on yksi Jyväskylän vahvuuksista jo nyt, ja sen täytyy olla niin myös jatkossa.
Suojelualueista ei muodostu kaavakartoissa kovin kummoista kokonaisuutta, tässä on toki myös kytkös kaupungin metsäohjelmaan. En hahmota kartasta S-merkinnällä olevia suojelualueita, SL-alueita on kohtuullisen vähän ja ovat repaleisia siellä täällä. Olisi tärkeää osoittaa yleiskaavatasolla jokin/joitain yhtenäisiä laajempia alueita esimerkiksi Luonnonmetsä-työryhmän luontokäytävämallin mukaisesti.
Kaupunkirakennelautakunta 12.8.2025
Syksyn ensimmäinen kokous tulossa, Ilona paikalla. Pohjan mukaan pitkälti. Kaksi mielenkiintoisempaa pykälää, mikroliikennelupa ja kaupunginkirjaston kaavamuutos.
§ 138 Mikroliikennelupa
1.8. voimaan tullut lakimuutos vaatii, että yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat ja polkupyörät on laitettava ruotuun. Esityksessä puututaan etenkin isoimpiin haasteisiin:
- etenkin yöaikana sattuviin onnettomuuksiin
- talvikunnossapidon haasteisiin ja
- pysäköintiin.
Esitys on ihan hyvä ja vaikutusalueita voi tarkastella kaupungin karttapalvelusta jo nyt.
Pieniä tarkennuksia voisi vielä katsoa:
- Nopeusrajoitukset olisi hyvä ilmaista maksimeina, jolloin palveluntarjoaja voi halutessaan säätää niitä tarvittaessa alaspäin.
- Talvella skuutit pitää poistaa kaduilta tarvittaessa 48 tunnin kuluessa. Voitaisiin mainita eksplisiittisesti, mistä kohdasta aikarajan lasku alkaa (oletettavasti kaupungin ilmoituksesta).
- Lupa voidaan peruuttaa, kuinka pian? Välittömästi?
Lupa on voimassa kevääseen 2026, jolloin pystytään tarkastelemaan sen vaikutuksia uudelleen.
Skuutit yrittävät nimellisesti ratkoa ns. joukkoliikenteen ”last mile” -ongelmaa, mutta omien havaintojen perusteella ne korvaavat Jyväskylässä matkoja, jotka olisi muuten tehty joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Näen myös edelleen liian usein vuokraskuutteja, joilla on enemmän kuin yksi matkustaja, tai alaikäisiä kuljettajia. Lakimuutokset eivät näy vielä arjessa.
Toivottavasti nämä muutokset vähentävät myös niitä kertoja, jolloin joudun siirtämään keskellä katua olevaa skuuttia parempaan paikkaan.
Jyväskylässä oltiin väsäämässä kuutisen vuotta sitten kiinteiltä asemilta toimivien kaupunkipyörien verkostoa HSL-alueen tyyliin, mutta kilpailutus epäonnistui. Sitten tuli koronapandemia ja sähköskuutit valtasivat suurin piirtein samaan aikaan katukuvan. Hankintaa ei lähdetty toteuttamaan uudestaan, kun yksityinen sektori päätyi samalle markkinalle.
Mikäli ongelmat skuuttien kanssa jatkuvat, kannattanee kaupungin miettiä uutta kaupunkipyöräkilpailutusta, kuten KäPy-ohjelmassa tavoitellaan. Niiden kanssa on ollut muualla paljon vähemmän yhteiskunnallisia ongelmia. Samalla järjestelmä saataisiin nykyistä paremmin osaksi Linkin palveluketjua.
§ 142 Vapaudenkatu 39–41 (Kaupunginkirjasto) -asemakaavan muutos
Halutaan antaa mahdollisuus aika monenlaiseen puolijulkiseen toimintaan. Rakennus on ollut kirjaston ja kansalaisopiston käytössä niin pitkään kuin muistan, niin on vaikeaa kuvitella mitä muuta niihin tiloihin voisi saada aikaan.
Ulkopuoli tulee pitkälti säilyttää sellaisenaan, sisäpuolellakaan ei suurempia muutoksia saa tehdä, eli avara kirjastosali tulee säilymään jatkossakin. Mielenkiintoista nähdä, löytyykö rakennukselle kiinnostuneita ostajia ja mihin tarkoitukseen siinä vaiheessa kun kaavamuutos menee läpi. Ja miten uudet tilat jäsentyvät.
Pyöräilyaktivistina haluaisin toki vaikuttaa etenkin pyöräpysäköinnin laatuun, mutta sitä on vaikeaa parantaa ellei poista autopaikkoja. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut siihen halua, ja autopaikkanormi sisältyy tähänkin kaavaan. Teoriassa osa autopaikoista voitaisiin sijoittaa johonkin lähialueen halleista, mikä vapauttaisi sisäpiha- tai kansitilaa laadukkaaseen pyöräpysäköintiin.
Viheralueitakin olisi kiva saada lisää, mutta sillekään ei käytännössä täyteen rakennetulla tontilla pysty hirveästi tekemään.
Muista pykälistä
JNP:n maankäyttösopimuksesta ei sanottavaa.
Pari oikaisuvaatimusta, joista toinen koskee pyöräilijän kaatumista hiekoitushiekkaan. Hän on osannut hakea korvauksia, toisin kuin moni muu kaatuja.
Olen jo pitkään miettinyt, miksemme edelleenkään osaa hoitaa pyöräteitä muuten kuin äärettömällä hiekoittamisella, josta aiheutuu sitten keväällä onnettomuuksia. Satunnaisesti näkee myös isompia sorakasoja, kun kone on ollut paikallaan eikä kuljettaja ole huomannut asiaa. Yllättävän syviä kasoja kertyy kuvan mukaisiin paikkoihin, joissa nousu pyörätielle on liian jyrkkä (tai niissä paikoissa, joissa vielä on kanttikivi). Kokeneempi (ja aiemmin kolhiintunut) talvipyöräilijä osaa ne jossain määrin huomioida, mutta silloin tällöin virheitäkin sattuu.
Googlen katunäkymässä huhtikuulta 2025 näkyy edelleen sora, johon oikaisuvaatimuksen tekijä on kaatunut. Onko kuva otettu ennen vai jälkeen onnettomuuden, ei selviä. Kuvasta näkyy kuitenkin selvästi, että paikalla on tehty hiekanpoistotöitä, mutta liian jyrkkään viisteeseen kertynyt sora ei ole lähtenyt mukaan ja muodostaa nyt ansan tienkäyttäjälle.
Pyssymiehenkadun reunan risteysalueet ovat kaikki geometrialtaan huonosti toteutettuja. Jo muutenkin kapeaa kevyen liikenteen väylää kavennetaan ja siirretään risteyksissä hiukan sivusuunnassa, josta seuraa se, että pyöräilijä joutuu mutkittelemaan eikä tule ”luiskalle” suoraan. Sitten kun siihen onkin jäänyt enemmän soraa, rengas siirtyy sivusuunnassa ja polkija kaatuu.
Hölmöt geometriat ovat jääneet paikalle, kun risteyksistä on poistettu kanttikivet (ilmakuvista ja googlemapsista luntaten) kesän -18 ja kevään -19 välillä. Tuolloin risteysalueet olisi voinut toteuttaa myös laadukkaammin siten, että suojatiet olisi nostettu korotetuiksi ja suoriksi, jolloin luiska tai kanttikivi olisi risteävällä ja väistämisvelvollisella liikenteellä. Ehkä ensi kerralla sitten.