Kilpailua Jyväskylän paikallisliikenteessä

Jyväskylän Liikenne on nähtävästi luopunut bussilinjasta 13 (Jyväskylän keskusta – Muurame), ja sen liikennöinti siirtyy halpalipuistaan tutuksi tulleelle Onnibusille (liikennöitsijänä toimii Tilausajot Mennään Bussilla Oy). Onnibus tarjoaa bussimatkoja houkuttelevasti kahden euron kertalipulla. Hinnanmuutos on oikeansuuntainen, kun vertaa Jyväskylän Liikenteen yli kolmen euron hintaisiin lippuihin.

Tilanteessa ei ole sinällään mitään uutta. Vuonna 2010 Mennään Bussilla sai myös saman linjan ajettavakseen kilpailutuksen seurauksena. Ongelmana oli vain se, että linjaa ei tuolloin näkynyt Jyväskylän Liikenteen aikatauluissa eikä kartoissa, eivätkä samat liput käyneet eri busseihin. Mennään Bussilla syytti talven aikana Jyväskylän Liikennettä epäreilusta kilpailusta ja aikataulujen rukkaamisesta. Vuoden jälkeen kokeilu loppui. Myös nyt Jyväskylän Liikenteen aikatauluissa näkyvät vain ko. yrityksen ajamat vuorot, ja Mennään Bussilla tarjoaa omansa. Tiedä sitten ajaako Jyväskylän Liikenne enää edes vuorojaan, kun uutisessa puhutaan sen ”luopuneen reitistä”. Veikkaisin, että yritys on luopunut ainoastaan niistä vuoroista, jotka ELY-keskus ostaa, mutta… Ei näin.

Tavoitteenani on, että Jyväskylän Liikenteen yksinoikeussopimuksen päättyessä 2014 Jyväskylän joukkoliikennepalvelut kilpailutettaisiin kuten monissa muissakin kunnissa (Helsingin seutu, Tampere, Joensuu nyt tulevat ensimmäisenä mieleen). Useampi yrittäjä ottaisi kunnallisen (seudullisen) joukkoliikennesuunnittelijan reittejä ajaakseen, ne näkyisivät kaikki aikataulukirjassa ja niihin kävisivät samat liput. Nykyisellään kaupungille suositeltu monopoliaseman kilpailuttaminen on hölmöä: se ei kannusta kehittämään palveluja ja suosii suuria yrittäjiä, jotka ovat ainoita, joilla on resursseja toteuttaa kokonaisen kaupungin bussiliikenne.

Kuva: CC-BY-SA Antti Leppänen

Oppimisen esteet pois vapailla oppimateriaaleilla

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen projektiin, Oppikirjamaratoniin. Sen ensimmäisessä vaiheessa osallistujat luovat lukion pitkän matematiikan ensimmäisen kurssin kirjan yhtenä ainoana viikonloppuna syyskuun lopussa. Kirja tulisi jakoon CC-BY-lisenssillä, mikä tarkoittaa, että sitä voi kuka tahansa muokata ja kopioida, kunhan vaan muistaa mainita tekijät. Mikäli projekti onnistuu, ideaa tullaan luultavasti hyödyntämään myös jatkossa. Itsekin olen ollut kiinnostunut ajatuksesta luoda uusia, vapaita oppimissisältöjä etenkin kielten opetukseen.

Tämäntyylistä hackathon-menetelmää (hacker marathon) on käytetty ohjelmoinnin ja pelien tekemisen yhteydessä jo pitkään. Ryhmä ihmisiä kokoontuu yhteen paikkaan päiväksi tai pariksi (usein viikonlopun ajaksi) ja tähtää kohti yhteistä päämäärää. Lopputuloksena saattaa olla uusi peli, parannuksia verkkosivuille tai maailmaa mullistavia ideoita. Olen myös itse huomannut, että metodilla voi saada aikaiseksi vaikka mitä. Koodasimme esimerkiksi GemWars-pelin Java-version suurelta osin yhden viikonlopun aikana.

Piraattipuolueen tavoitteena on kehittää koulutusta entistä avoimempaan suuntaan. Tavoitteenamme on, että julkisella rahoituksella tuotetut oppimateriaalit julkaistaan avoimella lisenssillä. Silloin niitä voi hyödyntää kuka tahansa ilman rahallista panosta sekä opetuksessa että oppimisessa. Tämä pätee erityisesti sähköisiin sisältöihin. Ilmaiset oppimateriaalit, kuten Khan Academy, auttavat jo nyt maailman köyhimpiin kuuluvia ihmisiä oppimaan. Tämä oikeus tulisi olla kenellä tahansa.

Salailu ei luo uskoa päättäjiin

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 26.8.

Keskisuomalaisessa 18.8. esiteltiin kaupungin salaista säästölistaa, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluista oltaisiin leikkaamassa kymmentä miljoonaa euroa. Säästöt voivat olla tarpeellisia ja perusteltuja, mutta niiden hoitaminen salassa ei lisää perustelujen uskottavuutta. Päätösten ja niiden valmistelun takana pitää uskaltaa seistä. Onko salailu esimakua kaupunkimme tulevasta linjasta?

Piraattipuolueen yksi kantava teema on hallinnon avoimuus. On totta, ettei kaikkia asioita voi avata julkiseksi, mutta kun kyseessä on jokaista kaupungin asukasta koskettava asia, ei salailusta hyödy kukaan. Olemme Jyväskylässä onnekkaita, kun päätöksentekoelinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat helposti saatavilla Internetissä. Haluamme kuitenkin edistää entisestään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja avata viimeisiä suljettuja ovia. Ei voi olla niin, että keskeneräisistä asioista ei saa olla mitään mieltä. Asukkaiden mielipiteen kuuleminen jo valmistelutyön varhaisissa vaiheissa tukee valmistelutyötä, lisää avoimuutta sekä sitouttaa asukkaita kotikuntansa kehittämiseen.

Arto Lampila, Piraattipuolueen puoluesihteeri
Miika Hämynen
Tuomo Kalliokoski

Kirjoittajat ovat Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaita.

Tiedettä, taidetta, vai eikö kumpaakaan?

Mielipidekirjoitus, ei julkaistu. Taide- ja tiedesäätiö lakkautettiin suunnitelmien mukaisesti.

Jyväskylän Taide- ja tiedesäätiön lakkauttamisen uhka (Keskisuomalainen 4.8.2012) herättää meissä tieteentekijöinä ja taiteen ystävinä ristiriitaisia tunteita. Säätiön toiminnan lopettaminen on epämiellyttävä signaali kaupungin suhtautumisesta taiteisiin ja tieteisiin. Mikäli kuitenkin nykyisellään merkittävä osa säätiön budjetista menee puhtaasti byrokratiaan eikä varsinaiseen taiteen ja tieteen tukemiseen, tilanne on kestämätön.

Mikäli säätiö lakkautetaan, vaadimme kaupungin edelleen jatkavan paikkallisen taiteen ja tieteen tukemista. Kunnallisvaaliohjelmassamme vaadimme matalan kynnyksen kulttuuripalveluja kaupunkilaisille. Säätiöltä vapautuva varallisuus ja rahoitus tulisi ohjata muun muassa näiden palveluiden sekä nuorten ja aikuisten taideharrasteiden tukemiseen, mikä voidaan nähdä peräti ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä. Tiedepuolella rahoitusta voisi ohjata sellaiseen nuorisotyöhön joka lisää nuorten kiinnostusta tieteisiin esimerkiksi peliohjelmointi-, elektroniikka- tai tähtiedeharrastuksen kautta.

Jyri Hämäläinen, luonnontieteiden kandidaatti, Keski-Suomen piraattien puheenjohtaja
Tuomo Kalliokoski, FM
Miika Hämynen, humanististen tieteiden kandidaatti
Arto Lampila, Piraattipuolueen puoluesihteeri

Allekirjoittaneet ovat Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaita Jyväskylässä.

ACTA ja kansainvälisen politiikan avoimuus

ACTA-mielenosoituksen tunnelmaa 9.6.2012

Mielipidekirjoitus, ei julkaistu. 

Kevättalvella kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltä ympäri maailmaa Anti-Counterfating Trade Agreement -sopimusta vastaan. ACTA-sopimuksen tavoitteena on nimensä mukaan ehkäistä väärennöksien ja tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin levittämistä sopimusmaissa. Useat kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin nostaneet esiin sopimuksen ongelmakohtia: sen sisällöstä on sovittu salassa, sitä on yritetty saada hyväksytyksi epädemokraattisesti ja se rikkoo räikeästi kansalaisoikeuksia. ACTAn vaikutukset tuntuisivat myös erityisen raa’asti kehittyvissä maissa, jotka tuottavat halpoja lääkekopioita kansalaisilleen. Sopimus onkin kirjoitettu lähinnä suojelemaan länsimaiden, etenkin Yhdysvaltojen, etuja kansainvälisillä markkinoilla.

Myös tänään 9.6. ihmiset marssivat kaduille kymmenissä eurooppalaisissa kaupungeissa. ACTA on kokenut aivan hiljattain tappioita EU-parlamentin arvovaltaisissa valiokunnissa: kansalaisvapauksien osalta se leimattiin peräti perustuslain vastaiseksi. Lisäksi esimerkiksi Hollanti on linjannut, ettei aio allekirjoittaa ACTAa tai muita vastaanvanlaisia sopimuksia. Siltikään ei ole varaa rentoutua ja luottaa siihen, että sopimus kaatuisi. Vaikka huomattava osa EU-parlamentin jäsenistä on huomannut sopimukseen sisältyvät ongelmakohdat, eivät myöskään sopimuksen kannattajat ole jääneet lepäämään laakereilleen.

ACTA-sopimus tuodaan heinäkuun alussa EU-parlamentin käsittelyyn. Vetoamme parlamentin jäseniin: Osoittakaa arvostavanne avoimuutta päätöksenteossa, sananvapautta ja oikeutta yksityisyyteen. Hylätkää ACTA.

Arto Lampila & Miika Hämynen, Piraattipuolue