kaupunkirakennelautakunta

Ennen kokousta luvassa lautakunnan kiertoajelu (vetybussilla?), jossa käydään kiertämässä toimialan ajankohtaisia kohteita eri puolella kaupunkia. Tavoitteena päästä mukaan.

§ 170 Ilmoitusasiat

Kuntalaisaloite KLV:n poistamiseksi

Palokan keskuskorttelin taloyhtiöt ovat hakeneet kevyen liikenteen väylän poistoa kaavasta kuntalaisaloitteen kautta. Perusteluna on mm. se, että väylällä ajetaan liian kovaa pyörillä ja skuuteilla.

Kaupunki vastaa, että koska kaavassa ei ole määritelty väylää rasitteeksi, taloyhtiöllä on oikeus rajata läpikulkua. Tämä vähän yllättää, koska kaavaselostuksen perusteella se on merkitty jotta ”varmistetaan korttelin poikkisuuntainen kevyen liikenteen yhteys alueen laajoille kevyen liikenteen yhteysverkostoille”. Nyt kuitenkin paljastuu, ettei verkostolla olekaan niin merkitystä.

Jäin pohtimaan, minne kulkijat oikein menevät. Oletettavasti ihmiset kulkevat tuosta kohdasta, koska se on sujuvin tapa päästä Rovastintien suunnasta Ritopohjantien reunan kevyen liikenteen väylälle. Korttelin kierto vaatisi useamman 90 asteen mutkan ja sisältää suuremmat korkeuserot, joten ei ole yllättävää, että suoraviivaisin reitti houkuttelee.

Kukkulan osayleiskaavaehdotus + aloituskorttelin asemakaavaluonnos

Kankaan jälkeen kaupungin mielenkiintoisin kehittyvä alue. Sairaala Novan valmistuttua vanha sairaala-alue myllätään aika laajasti. OYK kattaa myös uuden sairaalan alueen sekä Gradian kampuksen ja Kilpisen koulun. Gradia on tosin päättänyt lopettaa toiminnan kampuksellaan 2029.

Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuosi sitten ja kaavaehdotus tullee marraskuussa lautakuntaan ennen kuin se pannaan nähtäville. Sen jälkeen aletaan käydä alueen asemakaavoja läpi yksi kerrallaan, ja koko alue rakentuu uuteen uskoon noin kymmenen vuoden aikana.

Kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti alueelle halutaan työpaikkoja, palveluita ja asumista siten, että turvataan olemassaolevat viher- ja virkistysalueet ja edistetään kestävää liikkumista. Kaikkea sitä siis, josta minäkin tykkään. Alueen liikenneratkaisut ovat toistaiseksi olleet melko autopainotteisia, ja vaikka ollaan näin lähellä keskustaa, autopaikkoja rakennetaan tännekin rutosti. Onneksi sentään maan alle ja parkkihalliin.

Ensimmäinen uusiutuva kortteli ja uusi asemakaava syntyy entisen sädesairaalan kohdalle, ja arkkitehtuurikilpailun voitti teos ”Treis”. Aika samannäköistä laatikkoa kuin kaikki muutkin kerrostalokohteet nykypäivänä, mutta laadukkaasti toteutettuna ja ajan myötä varmasti viihtyisä. Tavoitteena on säilyttää paljon alueen olemassaolevaa puustoa, ja toivon todella, että siinä onnistutaan.

Portaiden ja väylien talvihoito

Kaupunki säästää talvihoidosta, jonka myötä ainakin teoriassa osa kävelijöistä vähentää kävelyä ja vähenevän liikunnan seuraukset näkyvät ajan myötä hyvinvointialueella.

Monessa kohteessa maininta korvaavasta reitistä ja mahdollisesti vähäisistä kävijämääristä, mutta jotkin korvaavat reitit saattavat kiertää aika kaukaakin. Laskennalliset kulut näistä muutamia tuhansia per kohde.

Näkyvimmät kohteet keskusta-alueella Neron portaat, Lounaispuiston yläpää ja Ruusupuiston museokompleksin viereinen portaikko. Osa näistä olleet jo viime talvena tauolla.

§172: Lausunto ELYlle Seminaarinmäen suojeluasiassa

Kaupunki on suojellut Seminaarinmäen kampusalueen, ja Museovirasto on nyt esittänyt, että alue pitäisi suojella rakennusperintölain nojalla, koska alueella on kansallista ja kansainvälistä merkitystä. ELY pyytää kaupungilta lausuntoa Museoviraston näkökulmiin.

Liitteenä ei ole syystä tai toisesta Museoviraston koko lausuntoa, jota kaupunki kommentoi.

Alueella aikanaan opiskelleena vanhat arkkitehtuurin helmet näkyivät käytännössä ärsyttävän pieninä vessoina ja ei niin kovin esteettöminä kohteina, mutta ymmärrän hyvin niiden arvon kulttuuriperinnölle. Siksi olen toisaalta myös harmitellut, kun yliopisto on siirtänyt entistä enemmän toimintaansa pois Seminaarinmäeltä uudempiin rakennuksiin Ruusupuistossa ja Mattilanniemessä, vaikka niiden edut (etenkin esteettömyyden ja saavutettavuuden kannalta) ovat ilmeiset.

Lausunnossa käydään läpi lähinnä sitä, mitkä rakennukset halutaan suojella lailla, ja minkä osalta riittävät kaupungin suojelumääräykset. Jännänä yksityiskohtana normaalikoulun uusi rakennus halutaan mukaan suojelualueelle, koska se täydentää ja liittyy tiiviisti kampusalueeseen, mutta Opinkivi on kuitenkin jätetty ulkopuolelle.

§173: KymppiR2025-ohjelma

KymppiR (Jyväskylän kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma) oli esittelyssä edellisessä lautakunnan kokouksessa, nyt päätetään viedä se eteenpäin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Luonnokseen ei ole vissiin suurempia muutoksia enää tullut.

Tällä kertaa pisti silmään lause ”Jyväskylässä autoistuminen on pysähtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana”, sitten muutamaa slaidia myöhemmin kuitenkin halutaan rakentaa lisää teitä. Käyttäisin rahat mieluummin siihen, että autoistuminen saataisiin miinusmerkkikseksi, ja vaikuttamaan myös pendelöintiliikenteeseen lähikunnista (köh köh, lähijunat).

Infrahankkeiden tavoitteet painottavat tällä hetkellä kävelyä ja pyöräilyä vaihtoehtona autoilulle. Pitäisi huomioida tilastoinnissa vielä vahvemmin jollain tapaa, että joukkoliikenteen käyttäjä on yleensä myös kävelijä.

Mietityttää myös kovasti kaupungin väestönkehitysennusteet ja rakentamisen suhdanteet, eletään mielenkiintoisia aikoja. Vaikka kaupungin väkiluku ylittikin juuri 150 000 hengen rajan, mikäli maahanmuutto lähtee yhtäkkiä syystä tai toisesta laskuun, tulevaisuus alkaa näyttää nopeasti hyvin toisenlaiselta.

§174: Keljonkankaantien eteläpään asemakaava

Lähinnä hallinnollinen muutos. Pätkä ollut valtion hallinnassa, siirretään kaupungille. Joskus tulevaisuudessa rakentuu myös uusi pitkään toivottu pyörätie Muuramen suuntaan.

§175: Asemakatu ja Asema-aukio

Uusi tori vihdoin työn alle? Jos ja kun tämä menee sujuvasti läpi, tori on parin vuoden päästä valmis!

Kävelykeskusta laajenee kohti ratapihaa, kun Asemakatu muutetaan kävelykaduksi. Täysin autotonta alueesta ei toki edelleenkään saada, koska kulku on täytynyt säilyttää Forumin parkkihalliin ja yksityiselle pysäköintialueelle. Jää nähtäväksi, miten se ja Hannikaisenkadun läheisyys vaikuttavat torin viihtyisyyteen.

Olen yrittänyt hahmotella mielessäni miten mm. pyöräilyn kulkureitit jatkossa menevät, mutta unohdan koko ajan että pyöräliikenne Kuokkalasta kävelykadulle siirtynee Asema-aukiolta Kilpisenkadulle, kun remontti vihdoin valmistuu. Se sotkee ajattelua.

Näkyvä kohde on saanut vielä tässäkin vaiheessa paljon palautetta, joihin on vastattu kiitettävästi. Suunnitelmassa on ohjeellinen näkökulma toripaikkojen jaosta, mikä on ohjannut torikauppiaiden näkökulmia liikaa sen suuntaan, vaikka tarkoitus on ollut sopia järjestelyistä erikseen kun tori valmistuu.

Vammaisneuvosto on huomauttanut infotaulusta ja sitä kautta mainostaulujen välkkeestä. Kuntavaalien aikaan keskustelin jonkin verran siitä, miten sähköisten mainostaulujen lisääntyessä kaupungin pitäisi määrätä niiden valovoimasta etenkin pimeällä. Täytyypä nyt kysäistä, onko mitään tarkempaa ohjeistusta asiasta olemassa, kun vastinekaan ei ottanut taulun luonteeseen ja välkkeen sääntöihin sen suuremmin kantaa. Kirjoitin keväällä aiheen innoittamana utopiatekstin mainoksettomasta kaupungista.

Tämäkin työmaa olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti läpi, niin minimoidaan haitat ympäröiville kiinteistöille ja keskustassa kävijöille.

§176: Nakertajantien pysäköinti

Halssilaan rakennetaan parkkipaikkoja tien reunaan. Jyväskylässä rakennetaan edelleen pysäköintiä julkisella rahalla teiden varsille. Nyt rakennetaan 15 paikkaa, ja määrää on ”arvioitu tarvittavan vähintään 10 paikkaa”.

Olen pitkään miettinyt Japanin mallin paremmuutta, jossa pysäköinti on pitkälti markkinaehtoista ja auton omistaminen vaatii todistuksen pysäköintipaikasta. Lopputuloksena on vähemmän autoja per henkilö, ei kadunvarsiparkkeja ja viihtyisämpää kävelykokemusta kapeilla kaduilla (kaavamääräysten erot toki myös vaikuttavat tähän). Toisaalta Japanissa toki rakennetaan tiet edelleen todella vahvasti autoliikenteen ehdoilla käsittämättömän leveiksi ja sivuutetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeet, eli kaikki ei ole paremmin. Rajoitukset kuitenkin johtavat siihen, että auton hallinnan kulut ovat enemmän auton käyttäjän eikä kaikkien kuntalaisten vastuulla.

Tiesuunnitelma on herättänyt yllättävän paljon (ihan perusteltujakin!) kommentteja. Muistutuksissa toivotaan panostuksia liikenneturvallisuuteen, joihin katusuunnitelma vastaa hidastetöyssyjen muodossa. Jäin miettimään, miksi Nakertajantieltä on läpiajo sallittu aina Revonkujalle asti. Katkaisemalla väylä sopivista kohdista se ei olisi niin houkutteleva satunnainen ajoharjoittelurata tai vaihtoehtoreitti Vaajakoskentielle.

Samalla luvataan lisätä Halssilanmäen kevarin ja Nakertajantien risteykseen kärkikolmio. Muutaman kerran mäkeä alas pyörällä tulleena pyörätien jyrkkyys on melkoinen ja risteys ei todellakaan ole paras mahdollinen. Suurin osa liikenteestä kulkee jäljistä päätellen keskustan suuntaan, joka vaatii n. 110 asteen kääntymistä jyrkässä mäessä. Ei ihme, että paikka tuntuu vaaralliselta. Pelkällä kolmiolla asiaa ei korjata, vaan se vaatisi koko kohdan loiventamista.

Parissakin vastineessa puhutaan polusta, jota kaupunki ei ole huomioinut. Googlen katunäkymissä polku näyttää olevan Lumikonkujan kohdalla ja lähempänä mutkaa (allaolevassa kuvassa punaiset viivat), Trailmapissa/OpenStreetMapissa ne tulevat juuri kolmosparkkipaikan kohdalle (vihreät viivat). Luotan kyllä enemmän valokuviin, ja niiden perusteella parkkipaikan pitäisi asettua polkujen väliin. Oletettavasti polut löytävät uuden reitin luonnostaan parkkipaikan rakennuttuakin, riippumatta siitä mitä kaupunki tekee.