Kaupunkirakenne­lautakunta 24.11.2026

Marraskuisessa etäkokouksessa raha-asiaa, kaavoja ja katuja. Ilona pääsee näillä näkymin tälläkin kertaa kokoustamaan.

§ 189 Ilmoitusasiat

Useampi kuntalaisaloite:

  • Venevalkama Alavajärven rantaan. Kaupunki on hankkinut maa-alueen omistukseensa ja kehottanut poistaa alueella pitkään säilytettyjä veneitä. Kaupungin vastauksessa todetaan, että alueelle pitäisi ensin säätää asemakaava.
  • Lisää parkkipaikkoja Tammitielle. Kaupungin näkökulmasta alueella on kohtuullisen välimatkan päässä tarpeeksi parkkipaikkoja. Sivuhuomiona kaupungin karttapalvelussa on nyt saatavilla yleiset pysäköintialueet -taso.
  • Hidasteita Haperontielle. Kaupunki on arvioinut vuosi sitten hyväksytyn pisteytysjärjestelmän mukaisesti (kara 11.11.2025) tilanteen ja todennut, että töyssy ei ole tarkoituksenmukainen. Nopeusmittausten perusteella paikalla noudatetaan rajoituksia hyvin.
  • Leikkipuisto kaikenikäisille. Ajatusta kannatetaan ja mitään yksittäistä puistoa ei luvata rakentaa, mutta todetaan monilla puistoilla olevan jo tämäntyylisiä rakenteita.

Kaupungin neljännesvuosikatsaus kaupunkirakennepalvelujen osalta (liittyy kohtaan § 191). Suuria käänteitä taloudessa ei ole tapahtunut, joten kara-palvelujen kate toteutunee 3,6 miljoonaa euroa heikompana kuin talousarviossa. Tästä suurin osa johtuu tontinmyynneistä, jotka ovat pakkasella viisi miljoonaa euroa.

Tontinvuokrat sen sijaan toteutuvat suurempina, minkä oletan liittyvän siihen, että tyhjiä tontteja ei rakenneta (tontit nykyään ensin vuokrataan, ja myydään rakennusten valmistuttua). Muuten vuoden tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Joukkoliikenne on 300 000 e plussalla!

Lisäksi esittelyt:

  • Korjausvelan tilanne ja ennuste. Tästä keskusteltiin budjettia käsitellessä pari kuukautta sitten, mikä olisi sopiva taso taklata korjausvelkaa. Kaupungilta luvattiin tämän takia asiasta esitys. Materiaaleja ei ole vielä tätä kirjoittaessa saatavilla.
  • Yritystonttien hinnoittelu, liittyy kohtaan § 192.

§ 191 Määrärahamuutokset 2026

Edellämainittuun neljännesvuosikatsaukseen liittyen muutetaan määrärahaa tälle vuodelle, jolloin kara-palvelujen toimintakate on n. -20,7 miljoonaa (hyväksytyssä talousarviossa -16,8 miljoonaa). Ei hyvä.

§ 192 Yritystonttien hinnoittelu

Tonttitarjontaa on, kun olisi vaan ostajia. Ensi vuodeksi ei esitetä hinnankorotuksia, enkä tässä tilanteessa näe niitä tarpeelliseksikaan. Hinnoittelu perustuu teollisuus- ja toimitilatonttien osalta maapohjan hintaan ja liike- ja toimistotonttien osalta rakennusoikeuteen ja asuntotonttien hinnoitteluun. Tarkemmat hinnat löytyvät liitekartasta teollisuusalueittain.

§ 193 Määräalan osto

Ostetaan Puuppolasta Kalmujoen itäpuolelta alue maa-ainesten käsittelyä ja sijoitusta varten. Alue on yleiskaavatyössä tunnistettu tähän tarkoitukseen sopivana.

Piirsin ostettavan alan suurin piirtein peruskartalle. Se paljastaa tälläkin alueella vinon pinon ojitettuja soita. Mahdollisen maa-aineskäsittelyn ympäristöluvassa otettaneen huomioon vesiensuojelukysymykset.

Tämä alue ei ole itselle niin tuttu, vaikka ohi olenkin pyöräillyt Tikkakosken suuntaan.

§ 194 Oikaisuvaatimus

Siltakadun uusien pyöräteiden mahdollinen liukkaus on puhuttanut mediassa ja tämä tapaus oli jopa lehdessä. Ongelmana ei hakijan mukaan ole punainen pinnoite, josta kaupunki on teettäny kitkamittaukset, vaan valkoinen suojatiemassa.

Pinnoitteiden kitkakertoimista keskusteltiin myös pyöräteiden avajaisissa lokakuun alussa. Omakin kokemus on, että punainen massa on vähintään yhtä pitävä kuin viereinen asvaltti, mutta valkoiset merkinnät tuntuvat liukkaammilta. Suojatiemerkinnät on lisäksi tehty melko tiheästi, jolloin niiden väliin ei ole jäänyt paljoa punaista pintaa. Kaupunki ei ole ilmeisesti mitannut valkoisen pinnoitteen kitka-arvoja.

Lehtorannantien suuntaan keskustasta kääntyvä mutka on melko tiukka yli 90 asteen käännös.

Lumihangesta näkyy oikojien määrää sekä kävellen että pyörällä. Kaupungin ajatus on ymmärtääkseni istuttaa ensi keväänä tuohon paikkaan jotain estämään oikomista.

Kaupunki hylkää vaatimuksen, oletettavasti suurimpana syynä on se, että faktatietoa kaikista kitkakertoimista ei ole saatavilla. Asian käsittelyyn toki jälleen kerran palaa enemmän rahaa kuin korvausvaatimus on.

§ 195 Säynätsalon satama

Kaavaa käsiteltiin 11.8. ja kaavaehdotuksesta on tullut palautteita. Niiden perusteella on hiukan joustavoitettu kaavamääräyksiä. Seuraavaksi kaava jatkaa siis valtuustoon hyväksyttäväksi.

Tässäkään kokouksessa ei ole jostain syystä liitteenä yhdessäkään kohdassa täydellisiä palautteita, vaikka kerta koosteissa mainitaan “Alkuperäiset lyhentämättömät muistutukset ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa.” Täytyypä tarkistaa, mistä on kyse.

§ 196 Tähtiniemi

Korpilahden Tähtiniemen luonnos oli nähtävillä 17.6. käsittelyn jälkeen ja tuottanut palautteita. Niiden perusteella on muutettu kaavamääräyksiä: yksi omakotitontti on poistettu ja muutettu lähivirkistysalueeksi, tarkennettu luonnon ja rakennusten suojelun määräyksiä ja korjattu kulkureittien sijoittelua todellisuuden mukaisiksi.

Tämän jälkeen kaavaehdotus nähtäville ja eteenpäin prosessissa.

§ 197 Teletie 1

Tätä Korpilahden entisen päiväkodin kohdetta käsiteltiin 29.4. Lausunnot tulleet museolta ja LVV:ltä, joista ensimmäinen kiittelee kulttuuriperinnön huomioimista. Näiden pohjalta pieniä teknisiä muutoksia, joten muutosehdotus nähtäville ja eteenpäin.

Olisi kiva nähdä, että uudet kaavat saisivat aikaan kiinnostusta Korpilahtea kohtaan, mutta veikkaan, että pelkästään nämä kaavamuutokset eivät lisää taajaman vetovoimaa, etenkin kun esim. Humak on lopettanut toimintansa siellä.

§ 198 Cygnaeuksenkatu 1

Valtion keskitettyä virastotoimintaansa Sinetti-rakennukseen ruutukaava-alueen toiseen päähän alun perin Keski-Suomen läänin tarpeisiin rakennettu Cygnaeustalo on jäämässä tyhjilleen. Kiinteistön omistaja on hakenut muutosta kaavaan keväällä, jotta ainakin osaan rakennusta voisi sijoittaa asumis- ja majoitustilaa.

Asuimme aikanaan lähes Cygnaeustalon naapurissa. Sateenkaari talon yllä toukokuussa 2009.

Tärkeää olisi keksiä rakennukselle jotain käyttöä, koska tyhjillään siitä ei ole suurta iloa. Tällä hetkellä keskusta-alueella taitaa olla edelleen ylitarjontaa toimistotiloista, joten siinä mielessä asumisen edistäminen olisi perusteltua. Tilojen muutos on järkevämpää verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Kaavaselosteessa oleva tilankäyttöluonnos.

Asuntosiipeä suunnitellaan rakennuksen järvenpuoleiselle osalle, mikä on järkevää. Kaava nostaa esille tärkeänä Hannikaisenkadun puuston, joka suojaa jalankulku- ja pyörätietä ja viilentää kesällä rakennusta. Näidenkin pitäisi antaa kasvaa vielä kymmeniä vuosia suuremmiksi.

Marraskuun harmaus ei ole parasta mainosta rakennukselle.

Kaupunki on optimistinen poistaessaan piha-alueilta pysäköintialuemerkinnät, “jolloin tonttivihreää ja oleskelualueita on mahdollisuus lisätä”, kun luonnoskuvissa parkkipaikat ovat edelleen samoissa paikoissa kuin ennenkin. Vihreyden lisääminen edistäisi tälläkin alueella hulevesien hallintaa.

Parkkipaikoista puheen ollen plussana kaavassa myös kannustus niiden sijoitteluun parkkitaloihin sekä yhteiskäyttöautonormi, joka vähentää parkkipaikkavaatimusta. Tälle alueelle muuttavista suurin osa on varmasti autottomia.

Historiallinen, harvojen tuntema Rantapuisto (joka ei ole vuosiin sijainnut rannassa) on mainittu kaavaselostuksessa.

Rantapuisto tammikuussa 2012. Cygnaeustalo oikealla.

Kaavaehdotus nähtäville, tämä muutos on niin pieni että siitä pääsee lopulta päättämään lautakunta.

§ 199 Lehtokatu

Jatketaan parkkipaikoilla: taas rakennetaan niitä lisää. Toisaalla niitä toivotaan lisää eikä rakenneta, tässä taas muistutuksessa vastustetaan. Tuntuu sinänsä hölmöltä, että tähän paikkaan tehdään yleinen parkkialue, kun heti valoristeyksen toisella puolella on Savelan S-marketin laaja parkkikenttä. Siellä toki on nykyään 2 h kiekkorajoitus…

Samoin toisella puolella Onkapannun kiinteistöjen pihat ovat pelkkää parkkipaikkaa, jotka ovat puoliksi tyhjillään, puoliksi täyteen pakattuja, ja vieläpä kellonajoittain vaihdellen, koska parkkipaikat ovat kiinteistökohtaisia. Nyt paikkoihin hukataan hurjasti tilaa, kun yhteisillä parkkialueilla tarvetta voitaisiin optimoida paremmin.

§ 200 Kirrinkydöntie

Jyskässä varaudutaan Tammirinteen tulevan kaava-alueen rakentamiseen parantamalla Kirrinkydöntietä.

Muistutuksia on tekstisisällössä otettu huomioon (mm. Sireenitien kohdan suojatien asemointi suhteessa siltä tulevaan jalkakäytävään ja pyörätiehen), mutta asemapiirustuksessa muutoksia ei näy. Laitoinpa tästäkin viestiä.

Suunnitelmasta puuttuu juurikin tämän kohdan muutokset, jota pitkin Googlen kamera-auto on oikaissut. Ihmettelin tätä jo kesäkuussa, kun käsiteltiin läheisen tontin kaavamuutosta.

§ 201 Rantakuja

Köyhänojaan laskee hurjia määriä vettä ympäristöstä. Sen yläjuoksu Köhniönjärven suunnalla on kaunis, vaikka onkin asutuksen, Keuruuntien ja rautatien ympäröimä. Kukkumäessä on tulvinut useana keväänä ja Rantakuja on jouduttu sulkemaan väliaikaisesti sen takia. Tulvimisen riskinä on luultavasti pahimmassa tapauksessa Keuruun suunnan rautatien penkereen romahtaminen.

Suljettu Rantakuja huhtikuussa 2024. Tulvavedet on johdettu ratapenkereen ojiin.

Nyt kaupunki on suunnitellut uuden ylityksen, joka vähentää tulvariskejä. Reitin siirtyessä hiukan länteen päin myös tasoristeys siirretään.

Muistutuksissakin on todettu Rantakujan olevan osa pyöräilyn pääreitistöä. Esimerkiksi Kuokkalan alueen eteläosista tullessa sen kautta kuljetaan Novaan ja jopa Keltinmäen suuntaan.

Mutkitteleva uusi linjaus ei ole optimaalinen, mutta ymmärrettävä. Toivotaan ratkaisun auttavan tulevaisuudessa!

§ 202 Tilkunlammentie

Tämä käsiteltiin jo 2.6. mutta otetaan nyt uudelleen maastonmuotojen selkeydyttyä, kun linjauksia on hiukan muutettu korkojen osalta.

Tien pohjoisreunan kupeessa tuli taas pummattua muutama viikko sitten Mastokurkossa. Eipä sitä kyllä osannut siinä hetkessä hahmottaa mitenkään.

Suunnistuksessa tavoitteena ei ole tehdä näin paljoa mutkaa rastille tullessa. Avohakkuualue, johon tie ja tontit rakentuvat, on merkitty kielletyksi alueeksi rastin eteläpuolella.

Kaupunkirakenne­lautakunta 29.4.2026

Tällä kertaa aika lyhyt kokous ja poikkeuksellisesti keskiviikkona. Listalla luonnonsuojelualueiden perustamista!

§73 Ilmoitusasiat

Jyväskylän luonnonsuojeluohjelma on hyväksytty rakennus- ja ympäristölautakunnassa, hienoa!

Kokouksen esittelyissä olisi tarkoitus katsella taas kerran yleiskaavaluonnosta toisen kommenttikierroksen jälkeen. Materiaalit eivät ole vielä saatavilla tätä kirjoittaessa.

§76 Jokpakannotkon ja Ringinmäen luonnonsuojelualueet

Kaupunki haluaa suojella kaksi nättiä aluetta. Nyt käsitellään elinvoimakeskuksen kanssa tehtyjä sopimusluonnoksia, jotta suojelualueet päästään perustamaan.

Jokpakannotkon ympäristöä on tullut ihasteltua etenkin Keljonkankaan ja keskustan väliä kulkiessa pyörällä tai linkillä. Etenkin tekolammen pohjoispään silta on ollut mielenkiintoinen paikka seurata kuohuvaa vettä. Varsinaisesti Myllyojan suuntaisesti ei ole tullut samoiltua koskaan. Olen jopa vähän yllättynyt, ettei uomaa ole vielä suojeltu. Hienoa siis nähdä, miten tämä alue tullaan nyt rauhoittamaan.

Ringinmäki oli myös tuttu jo entuudestaan, ohi on tullut pyöräiltyä moneen otteeseen. Jotkut muut olisivat varmasti käyttäneet enemmän suksia tuossa kohtaa (ohi menee yhdyslatu Ladun Majalta Kauramäkeen). Kävin joskus myös alueella etsimässä sieniä.

Kävin perjantaina kurkkimassa alueen reunoja, ja vaikka olenkin iloinen suojelualueen syntymisestä, se on varsin pieni ja ilmakuvista luntaten alle 15-vuotiaan (myös kaupungin omistaman) talousmetsän ympäröimä. Tästä olisi siis vielä muutama vuosi sitten saanut isompiakin yhtenäisiä alueita suojeluun…

Toivotaan, että suojelualueita tulee jatkossa kovaa vauhtia lisää uuden luonnonsuojeluohjelman myötä!

§77 Haapaniementie

Kaavaehdotusta käsiteltiin 3.3.2026, jolloin laitettiin nähtäville. Virkistysaluekaistale on muutettu suojaviheralueeksi, koska melutasot ylittyvät. Eiköhän tämä ole tällä selvä hyväksyttäväksi.

§78 Teletie 1

Korpilahdella sijaitseva, vajaat 10 vuotta sitten puretun Kultaniityn päiväkodin tyhjä tontti muutetaan palvelu- ja pientaloasumisen kortteliksi.

Onpa mielenkiintoista käsitellä kaavaselostusta, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisia arvoja mm. maisemanäkymien suhteen, niitä kun ei ihan joka kerta joudu miettimään. Kaavassa tätä on ratkaistu jättämällä selvä väli tonttien rakennusalojen väliin, jolloin pellot ja Päijänne jäävät pilkottamaan rakennusten välistä niin Ylä-Niittysen päärakennukselta kuin Martinpolun risteyksestä.

Googlen katunäkymäkuvat vuosilta 2009 (yllä) ja 2025 (alla) paljastavat, että kulttuurihistoriallisesti tärkeät näkymät ovat aiemmin olleet talojen ja puiden peitossa (pappilan pelto erottuu uudessa kuvassa hiukan valotolpan vasemmalla puolella).

Rakennukset saavat olla 1-2-kerroksisia näkymärajoitusten puitteissa ja julkisivumateriaaliksi on määritelty puu. Päästölaskelmissa näkyy elinkaaren aikana liikenne, mutta suurin osa päästöistä syntyy rakentamisen aikana. Vanhat rakennukset on sentään jo purettu alta pois.

Ja henkilöautoiluun perustuva yhdyskuntarakenne näkyy tietenkin myös pysäköintinormeissa, jossa vaaditaan jopa kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Jostain syystä tässä kaavassa ei ole mahdollisuutta poiketa normista yhteiskäyttöautosopimuksella, onko se mahdollistettu vain kaupunkialueella? Tarvitseeko palveluasuminenkin näin suurta parkkipaikkamäärää? Tarkoittaakohan normi käytännössä, että idylliset peltomaisemat säästetään siten, että katse suuntautuu parkkipaikan ja peltilehmien yli? Kaavan havainnekuviin on piirretty lähinnä taloja, mutta miltähän pihapiiri näyttää, kun parkkipaikkojen vaatima alue on piirretty mukaan?

Ei päästy tästäkään kokouksesta eroon ilman pysäköintipohdiskeluja!

§79 TYKKI2026-ohjelma

Työpaikka-alueiden maankäytön totetusohjelmaa tarkastellaan vuosittain, nyt on vuoden 2026 version aika.

Ihmettelin heti ensin, miksi osa viimeisen slaidin tavoitteista on jo valmiiksi harmaalla, mutta nämä tavoitteethan on asetettu 2022, jolloin työpaikka-alueiden kehittämisohjelma on hyväksytty. Tämän jälkeen osa tavoitteista on muuttunut tarpeettomiksi. Nämä kaksi ohjelmaa sulautetaan nyt yhteen, ja jatkossa tavoitteet elävät osana TYKKI-ohjelmia.

Yritystontteja on tällä hetkellä varsin hyvin tarjolla (tästä saamme osittain kiittää yleistä taloustilannetta), ja tämän vuoden ohjelmassa erityisteemana ovat resurssiviisaus, ilmastokysymykset ja maamassojen hallinta. 

On mielenkiintoista nähdä, miten suuri osa teollisuusalueidenkin päästöistä syntyy rakentamisen aikana. Vaikka liikennekysymykset ovat yleensä itselleni tärkeitä, ne ovat laskelmien perusteella elinkaaren aikana lopulta murto-osa teollisuusalueiden perustamisen aikana syntyvistä päästöistä.

Kuten kaupunkikin toteaa, on tärkeää pyrkiä optimoimaan mm. maamassojen siirtelyä. Jyväskylän mäkisellä seudulla sitä joudutaan vähemmän yllättäen tekemään paikoin aika paljon.

Ihannetilanteessa kalliota ei tietenkään jouduttaisi louhimaan ollenkaan, se kun ei käytännössä ole uusiutuva luonnonvara.

Maamassoja valui Ruunasuolle Seppälänkankaalla sen poikki kulkiessani syksyllä 2025.

On hienoa, että kaupunki ottaa ilmastokriisin tosissaan ja edistää varautumista nyt erityisesti opastamalla mm. hulevesien käsittelyyn, pintamateriaalien valintaan ja luonnon hyödyntämiseen alueilla. Ehkä tulevaisuudessa näillä saadaan aikaan miellyttävämpiä kaupallisia ja teollisuusalueita, Seppälän ja Seppälänkankaan alueet kun ovat etenkin kesällä melkoisia pätsejä.

Sivulauseessa oli maininta sähköintensiivisten toimintojen sijaintipaikkojen kartoittamisesta. Isossa kuvassa on hyvä kysymys, pysyykö sähkön tuotannon lisääminen samassa tahdissa kuluttamisen kanssa (kröh, datakeskus, kröh). Sähkön tuotanto on taas toki kaupungin organisaatiossa enemmän Alvan tonttia. Päässä on välillä pyörinyt blogiteksti energiankulutuksesta, sen hahmottamisesta mihin asiaan kuluu minkäkin verran energiaa, ja Jevonsin paradoksista. Ehkä se jokin päivä tulee kirjoitettua.