Kaupunkirakenne­lautakunta 24.11.2026

Marraskuisessa etäkokouksessa raha-asiaa, kaavoja ja katuja. Ilona pääsee näillä näkymin tälläkin kertaa kokoustamaan.

§ 189 Ilmoitusasiat

Useampi kuntalaisaloite:

  • Venevalkama Alavajärven rantaan. Kaupunki on hankkinut maa-alueen omistukseensa ja kehottanut poistaa alueella pitkään säilytettyjä veneitä. Kaupungin vastauksessa todetaan, että alueelle pitäisi ensin säätää asemakaava.
  • Lisää parkkipaikkoja Tammitielle. Kaupungin näkökulmasta alueella on kohtuullisen välimatkan päässä tarpeeksi parkkipaikkoja. Sivuhuomiona kaupungin karttapalvelussa on nyt saatavilla yleiset pysäköintialueet -taso.
  • Hidasteita Haperontielle. Kaupunki on arvioinut vuosi sitten hyväksytyn pisteytysjärjestelmän mukaisesti (kara 11.11.2025) tilanteen ja todennut, että töyssy ei ole tarkoituksenmukainen. Nopeusmittausten perusteella paikalla noudatetaan rajoituksia hyvin.
  • Leikkipuisto kaikenikäisille. Ajatusta kannatetaan ja mitään yksittäistä puistoa ei luvata rakentaa, mutta todetaan monilla puistoilla olevan jo tämäntyylisiä rakenteita.

Kaupungin neljännesvuosikatsaus kaupunkirakennepalvelujen osalta (liittyy kohtaan § 191). Suuria käänteitä taloudessa ei ole tapahtunut, joten kara-palvelujen kate toteutunee 3,6 miljoonaa euroa heikompana kuin talousarviossa. Tästä suurin osa johtuu tontinmyynneistä, jotka ovat pakkasella viisi miljoonaa euroa.

Tontinvuokrat sen sijaan toteutuvat suurempina, minkä oletan liittyvän siihen, että tyhjiä tontteja ei rakenneta (tontit nykyään ensin vuokrataan, ja myydään rakennusten valmistuttua). Muuten vuoden tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Joukkoliikenne on 300 000 e plussalla!

Lisäksi esittelyt:

  • Korjausvelan tilanne ja ennuste. Tästä keskusteltiin budjettia käsitellessä pari kuukautta sitten, mikä olisi sopiva taso taklata korjausvelkaa. Kaupungilta luvattiin tämän takia asiasta esitys. Materiaaleja ei ole vielä tätä kirjoittaessa saatavilla.
  • Yritystonttien hinnoittelu, liittyy kohtaan § 192.

§ 191 Määrärahamuutokset 2026

Edellämainittuun neljännesvuosikatsaukseen liittyen muutetaan määrärahaa tälle vuodelle, jolloin kara-palvelujen toimintakate on n. -20,7 miljoonaa (hyväksytyssä talousarviossa -16,8 miljoonaa). Ei hyvä.

§ 192 Yritystonttien hinnoittelu

Tonttitarjontaa on, kun olisi vaan ostajia. Ensi vuodeksi ei esitetä hinnankorotuksia, enkä tässä tilanteessa näe niitä tarpeelliseksikaan. Hinnoittelu perustuu teollisuus- ja toimitilatonttien osalta maapohjan hintaan ja liike- ja toimistotonttien osalta rakennusoikeuteen ja asuntotonttien hinnoitteluun. Tarkemmat hinnat löytyvät liitekartasta teollisuusalueittain.

§ 193 Määräalan osto

Ostetaan Puuppolasta Kalmujoen itäpuolelta alue maa-ainesten käsittelyä ja sijoitusta varten. Alue on yleiskaavatyössä tunnistettu tähän tarkoitukseen sopivana.

Piirsin ostettavan alan suurin piirtein peruskartalle. Se paljastaa tälläkin alueella vinon pinon ojitettuja soita. Mahdollisen maa-aineskäsittelyn ympäristöluvassa otettaneen huomioon vesiensuojelukysymykset.

Tämä alue ei ole itselle niin tuttu, vaikka ohi olenkin pyöräillyt Tikkakosken suuntaan.

§ 194 Oikaisuvaatimus

Siltakadun uusien pyöräteiden mahdollinen liukkaus on puhuttanut mediassa ja tämä tapaus oli jopa lehdessä. Ongelmana ei hakijan mukaan ole punainen pinnoite, josta kaupunki on teettäny kitkamittaukset, vaan valkoinen suojatiemassa.

Pinnoitteiden kitkakertoimista keskusteltiin myös pyöräteiden avajaisissa lokakuun alussa. Omakin kokemus on, että punainen massa on vähintään yhtä pitävä kuin viereinen asvaltti, mutta valkoiset merkinnät tuntuvat liukkaammilta. Suojatiemerkinnät on lisäksi tehty melko tiheästi, jolloin niiden väliin ei ole jäänyt paljoa punaista pintaa. Kaupunki ei ole ilmeisesti mitannut valkoisen pinnoitteen kitka-arvoja.

Lehtorannantien suuntaan keskustasta kääntyvä mutka on melko tiukka yli 90 asteen käännös.

Lumihangesta näkyy oikojien määrää sekä kävellen että pyörällä. Kaupungin ajatus on ymmärtääkseni istuttaa ensi keväänä tuohon paikkaan jotain estämään oikomista.

Kaupunki hylkää vaatimuksen, oletettavasti suurimpana syynä on se, että faktatietoa kaikista kitkakertoimista ei ole saatavilla. Asian käsittelyyn toki jälleen kerran palaa enemmän rahaa kuin korvausvaatimus on.

§ 195 Säynätsalon satama

Kaavaa käsiteltiin 11.8. ja kaavaehdotuksesta on tullut palautteita. Niiden perusteella on hiukan joustavoitettu kaavamääräyksiä. Seuraavaksi kaava jatkaa siis valtuustoon hyväksyttäväksi.

Tässäkään kokouksessa ei ole jostain syystä liitteenä yhdessäkään kohdassa täydellisiä palautteita, vaikka kerta koosteissa mainitaan “Alkuperäiset lyhentämättömät muistutukset ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa.” Täytyypä tarkistaa, mistä on kyse.

§ 196 Tähtiniemi

Korpilahden Tähtiniemen luonnos oli nähtävillä 17.6. käsittelyn jälkeen ja tuottanut palautteita. Niiden perusteella on muutettu kaavamääräyksiä: yksi omakotitontti on poistettu ja muutettu lähivirkistysalueeksi, tarkennettu luonnon ja rakennusten suojelun määräyksiä ja korjattu kulkureittien sijoittelua todellisuuden mukaisiksi.

Tämän jälkeen kaavaehdotus nähtäville ja eteenpäin prosessissa.

§ 197 Teletie 1

Tätä Korpilahden entisen päiväkodin kohdetta käsiteltiin 29.4. Lausunnot tulleet museolta ja LVV:ltä, joista ensimmäinen kiittelee kulttuuriperinnön huomioimista. Näiden pohjalta pieniä teknisiä muutoksia, joten muutosehdotus nähtäville ja eteenpäin.

Olisi kiva nähdä, että uudet kaavat saisivat aikaan kiinnostusta Korpilahtea kohtaan, mutta veikkaan, että pelkästään nämä kaavamuutokset eivät lisää taajaman vetovoimaa, etenkin kun esim. Humak on lopettanut toimintansa siellä.

§ 198 Cygnaeuksenkatu 1

Valtion keskitettyä virastotoimintaansa Sinetti-rakennukseen ruutukaava-alueen toiseen päähän alun perin Keski-Suomen läänin tarpeisiin rakennettu Cygnaeustalo on jäämässä tyhjilleen. Kiinteistön omistaja on hakenut muutosta kaavaan keväällä, jotta ainakin osaan rakennusta voisi sijoittaa asumis- ja majoitustilaa.

Asuimme aikanaan lähes Cygnaeustalon naapurissa. Sateenkaari talon yllä toukokuussa 2009.

Tärkeää olisi keksiä rakennukselle jotain käyttöä, koska tyhjillään siitä ei ole suurta iloa. Tällä hetkellä keskusta-alueella taitaa olla edelleen ylitarjontaa toimistotiloista, joten siinä mielessä asumisen edistäminen olisi perusteltua. Tilojen muutos on järkevämpää verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Kaavaselosteessa oleva tilankäyttöluonnos.

Asuntosiipeä suunnitellaan rakennuksen järvenpuoleiselle osalle, mikä on järkevää. Kaava nostaa esille tärkeänä Hannikaisenkadun puuston, joka suojaa jalankulku- ja pyörätietä ja viilentää kesällä rakennusta. Näidenkin pitäisi antaa kasvaa vielä kymmeniä vuosia suuremmiksi.

Marraskuun harmaus ei ole parasta mainosta rakennukselle.

Kaupunki on optimistinen poistaessaan piha-alueilta pysäköintialuemerkinnät, “jolloin tonttivihreää ja oleskelualueita on mahdollisuus lisätä”, kun luonnoskuvissa parkkipaikat ovat edelleen samoissa paikoissa kuin ennenkin. Vihreyden lisääminen edistäisi tälläkin alueella hulevesien hallintaa.

Parkkipaikoista puheen ollen plussana kaavassa myös kannustus niiden sijoitteluun parkkitaloihin sekä yhteiskäyttöautonormi, joka vähentää parkkipaikkavaatimusta. Tälle alueelle muuttavista suurin osa on varmasti autottomia.

Historiallinen, harvojen tuntema Rantapuisto (joka ei ole vuosiin sijainnut rannassa) on mainittu kaavaselostuksessa.

Rantapuisto tammikuussa 2012. Cygnaeustalo oikealla.

Kaavaehdotus nähtäville, tämä muutos on niin pieni että siitä pääsee lopulta päättämään lautakunta.

§ 199 Lehtokatu

Jatketaan parkkipaikoilla: taas rakennetaan niitä lisää. Toisaalla niitä toivotaan lisää eikä rakenneta, tässä taas muistutuksessa vastustetaan. Tuntuu sinänsä hölmöltä, että tähän paikkaan tehdään yleinen parkkialue, kun heti valoristeyksen toisella puolella on Savelan S-marketin laaja parkkikenttä. Siellä toki on nykyään 2 h kiekkorajoitus…

Samoin toisella puolella Onkapannun kiinteistöjen pihat ovat pelkkää parkkipaikkaa, jotka ovat puoliksi tyhjillään, puoliksi täyteen pakattuja, ja vieläpä kellonajoittain vaihdellen, koska parkkipaikat ovat kiinteistökohtaisia. Nyt paikkoihin hukataan hurjasti tilaa, kun yhteisillä parkkialueilla tarvetta voitaisiin optimoida paremmin.

§ 200 Kirrinkydöntie

Jyskässä varaudutaan Tammirinteen tulevan kaava-alueen rakentamiseen parantamalla Kirrinkydöntietä.

Muistutuksia on tekstisisällössä otettu huomioon (mm. Sireenitien kohdan suojatien asemointi suhteessa siltä tulevaan jalkakäytävään ja pyörätiehen), mutta asemapiirustuksessa muutoksia ei näy. Laitoinpa tästäkin viestiä.

Suunnitelmasta puuttuu juurikin tämän kohdan muutokset, jota pitkin Googlen kamera-auto on oikaissut. Ihmettelin tätä jo kesäkuussa, kun käsiteltiin läheisen tontin kaavamuutosta.

§ 201 Rantakuja

Köyhänojaan laskee hurjia määriä vettä ympäristöstä. Sen yläjuoksu Köhniönjärven suunnalla on kaunis, vaikka onkin asutuksen, Keuruuntien ja rautatien ympäröimä. Kukkumäessä on tulvinut useana keväänä ja Rantakuja on jouduttu sulkemaan väliaikaisesti sen takia. Tulvimisen riskinä on luultavasti pahimmassa tapauksessa Keuruun suunnan rautatien penkereen romahtaminen.

Suljettu Rantakuja huhtikuussa 2024. Tulvavedet on johdettu ratapenkereen ojiin.

Nyt kaupunki on suunnitellut uuden ylityksen, joka vähentää tulvariskejä. Reitin siirtyessä hiukan länteen päin myös tasoristeys siirretään.

Muistutuksissakin on todettu Rantakujan olevan osa pyöräilyn pääreitistöä. Esimerkiksi Kuokkalan alueen eteläosista tullessa sen kautta kuljetaan Novaan ja jopa Keltinmäen suuntaan.

Mutkitteleva uusi linjaus ei ole optimaalinen, mutta ymmärrettävä. Toivotaan ratkaisun auttavan tulevaisuudessa!

§ 202 Tilkunlammentie

Tämä käsiteltiin jo 2.6. mutta otetaan nyt uudelleen maastonmuotojen selkeydyttyä, kun linjauksia on hiukan muutettu korkojen osalta.

Tien pohjoisreunan kupeessa tuli taas pummattua muutama viikko sitten Mastokurkossa. Eipä sitä kyllä osannut siinä hetkessä hahmottaa mitenkään.

Suunnistuksessa tavoitteena ei ole tehdä näin paljoa mutkaa rastille tullessa. Avohakkuualue, johon tie ja tontit rakentuvat, on merkitty kielletyksi alueeksi rastin eteläpuolella.

Kaupunkirakenne­lautakunta 11.8.2026

Kesä on ohi ja lautakuntakausi jatkuu! Tällä kertaa seuraan taas sivusta päätöksiä, kun Ilona pääsee paikalle.

§ 128 Ilmoitusasiat

Useampi kaava saanut lainvoiman. Lisäksi tiedoksi aloitteita ja niiden vastauksia.

Jos on yksi asia tullut tällä lautakuntakaudella vastaan, se on pysäköintiasioiden suuri määrä. Aloitteissa on kaksi pysäköinticasea, joissa toisessa kaivataan lisää parkkeerausta ja toisessa pysäköinnin rajoittamista.

Visalankujalla kaivataan lisää paikkoja ja yhdyn kaupungin vastaukseen: lähialueella on hurjasti parkkipaikkoja niin julkisesti kuin kiinteistöillä. Pappilanrinteen liikuntakeskuksen pysäköinnin käyttöaste on luultavasti melko purskeista liikuntavuorojen mukaan.

Köhniöllä taas ilmenee se, minkä takia edellisessä kokouksessa haluttiin laajentaa maksullisen pysäköinnin aluetta Tourulan suuntaan (katsotaan milloin saadaan uusi ehdotus, kun enemmistö halusi heittää asian uudelleen valmisteluun): maksullisia paikkoja kierretään etsimällä lähialueelta ilmaisia paikkoja.

Tuntuu, että Salokatu olisi vähän turhan kaukana Novasta ollakseen työntekijöiden parkkikäytössä, mutta tiedän (itsekin sitä käyttäneenä) Kangaskadun kautta pääsevän oikopolkua teollisuusradan yli Länsiväylälle. Veikkaan, että autojen lähde on ensisijaisesti Kypärämäen puolella. Oli miten oli, tämän osalta annetaan vielä mennä sormien välistä, sillä varauksella että toimiin voidaan ryhtyä.

Ilmaisena parkkikenttänä jo vuosia toiminut tyhjä tontti Länsiväylän toisella puolella Novasta katsottuna. Yllämainittu oikopolku on selän takana.

Lisäksi on annettu vastaus kesällä mediassa näkyneeseen DNA:n mastohakemukseen. Katsotaan sitten poikkeamiselupahakemuksen käsittelyssä, miten huolia on huomioitu.

Esittelyssä on myös ensi vuoden talousarvion kunnallistekniikan investoinnit, materiaalia ei tätä kirjoittaessa vielä ole saatavilla.

§ 129 Viranhaltijapäätökset

Saa nähdä, tuleeko keskustelua Rovanperän meluisasta kuvauskeikasta tässä tai jossain kohtaa kokousta, mielestäni teiden sulkemisista ei ole mitään viranhaltijan päätöstä meidän lautakuntamme toimialalla.

Ainut verkosta löytyvä selkeä asia on kuulutus ja päätös, jonka on allekirjoittanut ympäristönsuojelupäällikkö. Se taas kuuluu ympäristöterveyslautakunnan toimialaan.

Tapaus on (rallien ohessa) jälleen hyvä esimerkki, miten helppoa on häiritä asukkaiden elämää ja sulkea katuosuuksia, kun taustalla on bisnestä. Jonkinlaisia sanktiointimahdollisuuksia olisi myös hyvä olla, jos ja kun on toimittu lupaehtojen vastaisesti aikataulun ja tiedottamisen osalta. Oikeuskanslerikin on sattumalta hiljattain linjannut meluilmoituspäätöksistä etenkin toistuvien tapahtumien osalta.

§ 130 Ennallistamissuunnitelma

Kaupunki antaa lausuntoa ympäristöministeriön luonnokseen kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, joka siis toimeenpanee EU:n ennallistamisasetusta. Tällä kertaa pykälän liitteenä on myös varsinainen lausuntopyyntö, mistä plussaa valmistelijoille.

Nopealla selaamisella omaan silmään osuu luonnoksen sivulla 9 oleva taulukko 1, josta on pudotettu pois varmaan se jatkokeskustelua eniten värittävä osuus, eli metsien tilanne. Se vaatii kuulemma “neuvotteluja komission kanssa”, jännityksellä odotetaan siis miten Suomen metsien tilaa halutaan tulkita kansallisella ja EU-tasolla.

Esitettyjen toimenpiteiden lisäkustannukset valtiolle ovat lopulta pienemmät kuin odotin, vain 2,7 miljardia euroa. Ne saattaisi saada katettua pelkästään karsimalla pois luonnolle ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin yritystukiin suolletut 3,6 miljardia. Se toki on eduskunnan päätettävissä.

Kaupungin vastauksessa nostetaan odotetusti huolia kaupungille koituvista kustannuksista, vaikka tavoitteet noin muuten ovat kannatettavia. Kaupunkivihreästä ja puiden katoamisesta oli juuri viikonloppuna Keskisuomalaisessa iso juttu: puiden säästäminen uudisrakentamisessa pitäisi olla itsestäänselvää jo nyt.

Kaupunki nostaa huoleksi myös sen, että tavoitteita ei voida sälyttää pelkästään sen harteille, vaan tarvitaan yhteistä tekemistä myös yksityisten toimijoiden ja valtion kanssa. Tämäkin on ymmärrettävää, koska muuten toimenpiteet saattavat olla hyvinkin sirpaleisia eikä niistä saada täyttä hyötyä.

§ 131 Rikkoutunut rengas

65 euron vahingonkorvaushakemuksen hylkäämisen takia poltetaan aika paljon enemmän rahaa. Tässä tapauksessa vastuu on kyllä selvästi jollakulla muulla kuin kaupungilla. Se tässä jää epäselväksi eikä kaupunginkaan vastine ota kantaa, onko vaatimuksessa mainittu kaivuutyö ollut kaupungin vai jonkin muun toimijan.

§ 132 Säynätsalon satama

Satama-aluetta nykyaikaistava kaavamuutos on ollut vireillä 2019 alkaen, mutta mennyt jäihin vaneritehtaan lopetettua toimintansa kesällä 2020. Nyt jatketaan käsittelyä vähän uudessa maailmantilanteessa. Alueella toimii edelleen paljon pienempiä yrityksiä, näkyvimpänä nyt käsiteltävällä osalla telakkapalveluita tarjoava Säynätsatama. Toinen lähialueen suurempi työllistäjä on paloautoja valmistava Saurus, joka hyödyntää aluetta mm. koeajoihin.

Maaperä on monin paikoin pilaantunut aiemman teollisuustoiminnan takia, mutta rakentamattomalla ranta-alueella kasvaa osittain säilytettäväksi suunniteltavaa puustoa. Tehdasalue (ja koko Säynätsalon saari) on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka ilmettä puiden säilyttämisellä pyritään säilyttämään. Tämä toki johtaa siihen, että sataman tukitoiminnot tulee sijoittaa metsikön toiselle puolelle. Katsotaan, miten jatkosuunnittelussa tämä toteutuu.

Yhdessä palautteessa toivotaan, että raskas liikenne voitaisiin ohjata eri reittiä alueelle, jolloin se jäisi pois keskustasta. Tämä olisi kyllä hyvä neuvottelun paikka alueen yritysten kanssa. Entistä rautatiesiltaa ja ratapohjaa voisi hyödyntää yhteyden rakentamiseen (oletettavasti lisätään Väylävirasto soppaan), jos vaan tahtotila löytyisi väsätä väylä vaikka Salen eteläpuolelta Saunatielle.

Kavereiden kanssa nauttimassa nuoruudesta Haikassa kevättalvella 2004. Taustalla kaava-alue ja sen puut kasvamassa.

§ 133 Kukkumäentie 28 A/C

Melko pieni pääosin hallinnollinen muutos, muutetaan kahden Kukkulan alueen rakennuksen käyttötarkoitusta sote-rakennuksista asuinrakennuksiksi. Rakennusten ilmettä ei saa muuttaa suuremmin suojelusäädösten takia. Tämä ok.

§ 134 Poikkeamispäätös (Keljonkangas)

Keljonkankaan keskustan entisen Salen rakennus on rapistunut kohta parikymmentä vuotta paikallaan. Muistan vielä, kun risteyksessä oli lapsuudessani parhaimmillaan kolme kauppaa, Salen lisäksi edelleen olemassa oleva marketti, ja nykyisen pizzerian kiinteistössä kioski…

Hetken jo odottelin, alkaisiko uudisrakentaminen kohta, kun uusi kerrostalon salliva asemakaava astui voimaan 2023, mutta hiljaisuus on jatkunut. Vuonna 2024 on käsitelty edellistä poikkeamislupaa, mutta sekään ei ole johtanut mihinkään.

Poikkeamishakemus todistaa, että rakentamissuunnitelmat ovat edelleen käynnissä. Rakennusta on sijoitettu tontille siten, että on pyritty minimoimaan liikennemelun haitta piha-alueella. Ei esteitä poikkeamiselle, mutta katsotaan eteneekö tämä edelleenkään mihinkään…

§ 135 Poikkeamispäätös (Kuokkala)

Koas haluaa tehostaa Ainolankaaren rakennusten käyttöä ja järjestelee asuntoja uusiksi. Perustelut ovat hyvät.

Taas kerran pysäköintitrendit ja niiden muutokset hämmentävät. Paikkoja on rakennettu alueelle tuolloisen kaavan mukaisesti 1 per asunto (86 kappaletta, joista 13 vieraspaikkoina), ja nykyisillä kaupungin normeilla tarvittaisiin vain 26 paikkaa! Todellisuudessa autopaikkoja on varattuna 42, 58 % käyttöasteella. Siltä ohi lenkkeillessä on näyttänytkin.