Kaupunkirakenne­lautakunta 25.8.2026

Kesän jälkeen on kiireistä, edellinen lautakunnan kokous oli vasta pari viikkoa sitten. Tälläkin kertaa kohtuullisen lyhyt lista.

§ 139 Ilmoitusasiat

Kaupunkirakennelautakunnan puolivuotiskatsaus

Toimialalla tapahtuu positiivisia asioita, mutta budjetti paukkuu. Toimintakatteessa ollaan tällä hetkellä 3,6 miljoonaa miinuksella verrattuna talousarvioon, mistä voi tulla sanomista. Prosentuaalinen heitto on aikamoinen, yli 20 % enemmän kuin arvioitu.

Lähes koko summa selittyy sillä, etteivät tontit mene kaupaksi. Syyt eivät ole yllättäviä, talouden taantuma ja (heiluttelee käsiä ympärilleen) muut globaalit kriisit vaikuttavat isoimpina tekijöinä. Pysäköintimaksujen päätyminen perintään on myös signaali ainakin näiden ihmisten heikosta taloustilanteesta.

Investointien tilanteessa ei näy mitään suuria yllätyksiä, Tammirinne ja Ylä-Myllyjärvi viivästyvät ensi vuodelle valitusten takia (tosin jos tonttimyynti ei vedä nytkään…), Hannikaisenkadun remontti taas suunnitelmien hitaan valmistumisen takia. Tuossa ei ole tietääkseni valituksia hidastamassa, niin mikähän sitä sotkee?

Kuntalaisaloite virallisesta kulkureitistä Seppäläntien ja Sorastajantien välille

Autokeskeinen suunnittelu on johtanut siihen, että autolla on suoraviivaista ajaa Tokmannin pihasta Bilteman parkkipaikalle aina vaan oikealle kääntäen, mutta virallinen reitti kävelijälle tai pyöräilijälle sisältää viisi suojatietä (joista kaksi valoissa odotellen) ja kaksi näkemäesteistä tunnelia. Epävirallinen reitti on toki olemassa ja kulkee Kuolemankuoppien polkuverkoston kautta.

Kaupungin vastauksessa särähtää siis korvaan “toimivat ja turvalliset” yhteydet (“joskin kiertäen”), joista ainakaan toimiva ei mielestäni toteudu. On ymmärrettävää, että yhteyksiä kehitetään vasta siinä vaiheessa, jos ja kun Laukaantietä jatkokehitetään. Omasta mielestänikin ilmakuvassakin erottuva vakiintunut polku palvelee tervejalkaisia kulkijoita toistaiseksi kohtalaisesti, mutta esimerkiksi pyörätuolilla liikkuminen on todennäköisesti mahdotonta.

Kuntalaisaloite Hyppyritien avaamisesta jatkuvaan käyttöön

Laajavuoren huipulle ei sen sijaan pääse kuin mäkikahvion ja näkötornin aukioloaikoina autolla. Yhteyden kehittäminen on keskeinen osa Laajavuoren kaavamuutosta (josta lisää alla). Tie pitäisi kunnostaa, jos haluttaisiin lisätä liikennettä nykyisestä, ja siihen uuden kaavan linjausmuutokset perustuvat.

Esittely: Laajavuoren kaavan palautteet

Muistelen, että alkuperäisen aikataulun mukaan Laajavuoren kaavasta olisi päästy päättämään jo kesän jälkeen, mutta palautevyöry on vaatinut lisäajan ottamista.

Lisää luontoselvityksiä on tehty ja niitä ja varsinaisia palautteita päästään kahlaamaan läpi sitten kun kaava tulee seuraavalla kerralla käsittelyyn.

Omissa keskusteluissani on tullut viime aikoina ilmi Vuorilammen hankala asema sekä lumetuksen vedenottopaikkana että uima- ja hyppyharjoittelupaikkana. Kuivat kesät ja vedenotto ovat johtaneet lammen pinnan laskuun ja se on alkanut pikkuhiljaa rehevöityä. Samaan aikaan sen rannalle on rakennettu saunamaailma, jonka brändi on tunnettu jo sen verran laajasti, että siitä tullaan nauttimaan kauempaakin. Tämä ei ole kestävä asetelma, ja lumetuksen jatkuva tarve puhuu lisärinteiden rakentamista vastaan, ainakin jos vesi otetaan edelleen Vuorilammesta.

Vuorilammen rantakallioissa erottuu, miten paljon pinta on alentunut.

Ja kävinhän minä kesällä Laajavuoressa suunnistamassakin. Lähdin minulle poikkeuksellisesti ihan väärään suuntaan, ja jätin leikin kesken, kun en saanut tarkkaa otetta sijaintiini. Talousmetsän hakkuujätteiden kopsuessa säärisuojiin mietin, miten Laajavuori voi olla samaan aikaan yksi kaupungin tunnustetuimmista metsäalueista, mutta sen suojeltu ala on melko pirstaleinen. Ja voiko kovin kummoista luonnontilaa varsinaisesti edes pystyä rakentamaan, kun alueella kulkee niin paljon ihmisiä päivittäin. Etenkin vuoren länsipuolelle olisi mahdollisuus yhdistää laajempi yhtenäinen suojeluverkosto, jos tahtoa olisi. Se toki vaatisi karsimista metsätalouden tavoitteista.

Pro tip: oikeaan suuntaan kulkemalla rastin löytyminen on todennäköisempää.

Esittely: Jyväskylän malli ja kara-palvelut

Keväällä esitelty työttömyyden taklaamiseen pyrkivä malli vaikuttaa myös kaupunkirakennepalveluihin. Uusille yrityksille on jo nyt tarjolla laajasti tontteja. Kaavoituksen ja lupien prosessien tulee olla sujuvia, jos halutaan helpottaa uuden toiminnan käynnistämistä.

Esittelyissä on myös ensi vuoden talousarvio, mutta samaan tapaan kuin viime kerralla, aineistoja ei ole tätä kirjoittaessa saatavilla.

§ 141 Kansallisarkiston lausuntopyyntö

Kansallisarkisto on valmistelemassa ilmakuvien, katunäkymien ja niiden laserkeilausten tietoaineistojen säilytystä, ja pohjaksi otetaan se datasetti, jota Espoo, Helsinki ja Vantaa käyttävät. Prosessi on lähtenyt liikkeelle ko. kuntien esityksestä. Liitteenä olevaa lausuntopyynnön pdf-muotoon käännettyä exceltaulukkoa on mahdoton hahmottaa satoine tyhjine riveineen.

Kaupungille tämä on pääosin ok. IT-asiantuntijasilmin katsottuna tässä ehkä oleellinen kysymys on se, syntyykö kaupungille jonkinlaisia kustannuksia potentiaalisista datamuutoksista, vai tukevatko olemassa olevat järjestelmät uutta mallia jo nyt. Koska tässä pyritään yhtenäistämään arkistointitapoja siihen, miten niitä tehdään pääkaupunkiseudulla, mietityttää, pitääkö mahdollisista näiden kuntien tuottamia aineistoja kattavammista sisällöistä sopia edelleen erikseen arkistolaitoksen kanssa.

Noin yleisesti näiden aineistojen arkistointi tuottaa tärkeää tietoa siitä, miten rakennettu ympäristö muuttuu vuosien varrella. Niiden perusteella voidaan tehdä esimerkiksi pitkittäisanalyysejä latvuspeittävyyden muutoksista Green to Grey-hankkeen malliin.

§ 142 Tapahtumaopasteiden taksat

Ensimmäinen mainonnasta puhuva pykälä. Tapahtumaopasteet kaupungin katualueilla ovat toistaiseksi olleet maksuttomia. Jatkossa perittäisiin 15 euroa per opaste. Ottaen huomioon mainostaulujen määrän kasvun kaupunkikuvassa viime vuosina, rahan keruu on perusteltua.

Ilmaisen hyödykkeen muuttaminen maksulliseksi myös kannustaa taloustieteen teorioiden mukaisesti mainostajaa miettimään, kuinka paljon mainoksia kannattaa asettaa ja minne. Tietenkin tässä myös syödään “alkaen 40 e / vko” mainostolppayrittäjän tuloja, kun on mahdollista mainostaa edullisemmin lyömällä mainokset vain maahan, samaan tapaan kuin ilmainen pysäköinti syö parkkihalliyrittäjien tuottoja. Voisi miettiä, olisiko syytä vaatia korkeampaakin hintaa sillä perusteella.

Oikeaoppisesti kaupungin pitäisi määritellä mainospaikkojen hinnat dynaamiseksi sen perusteella, missä mainoksista on eniten hyötyä tai haittaa, mutta se lisäisi melko paljon byrokratiaa. Tästä on joka tapauksessa hyvä lähteä liikkeelle.

§ 143 Valtuustoaloite: Viihtyisämpi kaupunki mainontaa rajoittamalla

18 valtuutettua on Ira Vainikaisen esityksestä allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan mainonnan vähentämistä kaupunkialueella sekä eettisin että kaupunkikuvallisin perustein.

Uusi mainosnäyttö Kuokkalassa odottamassa levottoman välkkymisen alkua.

Muissakin kaupungeissa on edistetty fossiilimarkkinoinnin kieltoa, joiden lainmukaisuutta ja toimivuutta kaupunki lähtee aloitteen perusteella seuraamaan. Kaivelin esiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan lausunnon aiheesta. Helsingin tapauksessa käy ilmi, että mainossopimuksia tehdään todella pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen: sopimuskausi on voimassa vuoteen 2035 saakka. En ole varma, mille ajalle Jyväskylä on sopimuksia tehnyt, mutta veikkaan, että niissäkin puhutaan todennäköisemmin kymmenestä kuin yksittäisistä vuosista.

 Lautakunta hyväksyi päivitetyt ulkomainosohjeet joulukuussa, mikä oli askel hyvään suuntaan. Olen kyllä itse koko ajan enemmän ja enemmän sillä kannalla, että kaupunki voisi kieltää mainonnan laajemminkin. Mainosten olemassaoloa perustellaan niistä saatavalla taloudellisella hyödyllä, ja kaupungin vastauksessa aloitteeseen mainitaan Suomen Ulkomainosliiton selvitys, joka myös korostaa näitä hyötyjä.

Noiduin tuota selvitystä aikanaan kun mainostaulut mainostivat tällä rahalla rakennettavien leikkipuistojen määrää. Powerpointtia kahlaamalla selviää, että mainitusta vajaasta 40 miljoonasta yhteiskunnalle palautuvasta eurosta esimerkiksi 5,6 miljoonaa on “ilmaista medianäkyvyyttä” ja saman verran mainonnan sivutuotteena syntyvää infra-asennusta. Käytettäisiinkö tuota vaihtoehtoiskustannusta sitten julkisen sektorin mainostamiseen vai leikkipuistojen rakentamiseen, on hyvä kysymys. Suorat hyödyt kaupungille ovat lopulta aika pienet, jos jakaa nämä miljoonat kuntien määrällä, jossa suuret mainosyritykset toimivat.

Ulkomainosliiton esityksen slaidi purkaa tarkemmin palautuvien mainostulojen kertymää.

Onko välkkyvien ruutujen esteettömyyshaitta ja kaupunkitilan visuaalinen levottomuus näiden satojen tuhansien eurojen arvoista, onkin sitten poliittinen päätös.

§ 144 Airanteentie

Pappilanrinteellä on purettu Jokelan päiväkoti (kaavassa sitä ollaan vasta purkamassa, mutta menneisyyden Miika saa haukkuja, kun ei ottanut siitä kuvaa pari viikkoa sitten ohi pyöräillessään), ja tilalle rakennetaan uusi.

Kävin siis uudella pyörälenkillä. Puretun päiväkodin tilalle oli jo tullut sitä korvaava Lohikoskelta siirretty rakennus.

On sääli, että vanha päiväkotirakennus on päätynyt sisäilmaongelmien kautta purkuun, koska museo on todennut sen olleen paikallisesti historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde. Nyt menetetään jo 1980-luvulla rakennettua kaupunkikuvahistoriaa.

Päiväkoti ei ole ollut tähän mennessä ollenkaan asemakaavoitettu, nyt muodostettavassa uudessa korttelissa saa toimia sen lisäksi myös muuta opetus- ja lähipalvelutoimintaa. Samalla yhdistetään viereiset rivitalokorttelit yhdeksi kortteliksi, korjaten aiempaa kaavaa niiltä osin kuin se ei vastaa todellisuutta.

Liikenne korostuu alueella. Palokanorren liikennemelu on nostettu yhtenä torjuttavana asiana esille. Lisäksi nostetaan esiin mahdolliset vaaratilanteet eri liikennemuotojen sekoittuessa Airanteentien kohdalla.

Airanteentien risteys ja alue laajemminkin vaatisi jatkosuunnittelussa erityistä huomiota vilkkaana kevyen liikenteen pääreittinä. Virallinen pyöräilyn aluereitti mutkittelee Ritopohjantien ja Palokanorren kautta, mutta käytännössä kaikki Seppälän suunnasta markettialueelle kulkevat luultavasti ajavat torin kohdalta Lukutien ja Rovastintien kautta. Nyt reitti on mutkitteleva ja jalankulku- ja pyörätie on näkemäongelmainen risteysten kohdassa pensasaitojen takia.

Kaavaluonnos nähtäville, katsotaan mitä palautteita tulee.

§ 145 Sireenitie

Tontin jakaminen kahdeksi nakutettiin eteenpäin ennen kesälomia. Kommentteja ei tullut, joten muutos hyväksyttäneen sellaisenaan.

§ 146 Oikaisuvaatimus myyntipaikan ehdoista

Kävelykadun käytöstä on tehty linjaukset, joiden mukaan kärrymyynti on mahdollista vain ilta- ja yöaikaan. Ollaan valmiita muuttamaan päätöstä niin, että aikaistetaan viikonloppumyynnin alkamista niiden mukaisesti tunnilla.

§ 147 Oikaisuvaatimus autovahingosta

Auton pohja on vaurioitunut väliaikaisen hidastetöyssyn yli ajaessa. Töyssy ei näytä kuvissa mitenkään erityisen pahalta, mutta se voisi olla paremmin merkitty esim. maalilla. Liikennemerkit toki varoittavat asiasta, joka siirtää vastuun kulkijalle.

Vertailun vuoksi Kuokkalan sillan jyrkät väliaikaiset hidasteet panevat jousituksen koville, mutta ne erottuvat huomiovärityksellään hyvin katutilasta. Väitettyä ylinopeutta voi olla haastavaa jälkikäteen todentaa. Hylkäys perusteltu.

Hyvin erottuva hidastetöyssy, jonka vieressä ilmaisille paikoille laitettuja ”tapahtumaopasteita”.

§148 Poikkeamispäätös

Viime kokouksessa käsittelyssä ollut Ainolankaaren poikkeamisehdotus oli herättänyt tarkennuksen pesulatoiminnoista, johon on nyt vastattu. Edelleen ok.

Kaupunkirakenne­lautakunta 11.8.2026

Kesä on ohi ja lautakuntakausi jatkuu! Tällä kertaa seuraan taas sivusta päätöksiä, kun Ilona pääsee paikalle.

§ 128 Ilmoitusasiat

Useampi kaava saanut lainvoiman. Lisäksi tiedoksi aloitteita ja niiden vastauksia.

Jos on yksi asia tullut tällä lautakuntakaudella vastaan, se on pysäköintiasioiden suuri määrä. Aloitteissa on kaksi pysäköinticasea, joissa toisessa kaivataan lisää parkkeerausta ja toisessa pysäköinnin rajoittamista.

Visalankujalla kaivataan lisää paikkoja ja yhdyn kaupungin vastaukseen: lähialueella on hurjasti parkkipaikkoja niin julkisesti kuin kiinteistöillä. Pappilanrinteen liikuntakeskuksen pysäköinnin käyttöaste on luultavasti melko purskeista liikuntavuorojen mukaan.

Köhniöllä taas ilmenee se, minkä takia edellisessä kokouksessa haluttiin laajentaa maksullisen pysäköinnin aluetta Tourulan suuntaan (katsotaan milloin saadaan uusi ehdotus, kun enemmistö halusi heittää asian uudelleen valmisteluun): maksullisia paikkoja kierretään etsimällä lähialueelta ilmaisia paikkoja.

Tuntuu, että Salokatu olisi vähän turhan kaukana Novasta ollakseen työntekijöiden parkkikäytössä, mutta tiedän (itsekin sitä käyttäneenä) Kangaskadun kautta pääsevän oikopolkua teollisuusradan yli Länsiväylälle. Veikkaan, että autojen lähde on ensisijaisesti Kypärämäen puolella. Oli miten oli, tämän osalta annetaan vielä mennä sormien välistä, sillä varauksella että toimiin voidaan ryhtyä.

Ilmaisena parkkikenttänä jo vuosia toiminut tyhjä tontti Länsiväylän toisella puolella Novasta katsottuna. Yllämainittu oikopolku on selän takana.

Lisäksi on annettu vastaus kesällä mediassa näkyneeseen DNA:n mastohakemukseen. Katsotaan sitten poikkeamiselupahakemuksen käsittelyssä, miten huolia on huomioitu.

Esittelyssä on myös ensi vuoden talousarvion kunnallistekniikan investoinnit, materiaalia ei tätä kirjoittaessa vielä ole saatavilla.

§ 129 Viranhaltijapäätökset

Saa nähdä, tuleeko keskustelua Rovanperän meluisasta kuvauskeikasta tässä tai jossain kohtaa kokousta, mielestäni teiden sulkemisista ei ole mitään viranhaltijan päätöstä meidän lautakuntamme toimialalla.

Ainut verkosta löytyvä selkeä asia on kuulutus ja päätös, jonka on allekirjoittanut ympäristönsuojelupäällikkö. Se taas kuuluu ympäristöterveyslautakunnan toimialaan.

Tapaus on (rallien ohessa) jälleen hyvä esimerkki, miten helppoa on häiritä asukkaiden elämää ja sulkea katuosuuksia, kun taustalla on bisnestä. Jonkinlaisia sanktiointimahdollisuuksia olisi myös hyvä olla, jos ja kun on toimittu lupaehtojen vastaisesti aikataulun ja tiedottamisen osalta. Oikeuskanslerikin on sattumalta hiljattain linjannut meluilmoituspäätöksistä etenkin toistuvien tapahtumien osalta.

§ 130 Ennallistamissuunnitelma

Kaupunki antaa lausuntoa ympäristöministeriön luonnokseen kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, joka siis toimeenpanee EU:n ennallistamisasetusta. Tällä kertaa pykälän liitteenä on myös varsinainen lausuntopyyntö, mistä plussaa valmistelijoille.

Nopealla selaamisella omaan silmään osuu luonnoksen sivulla 9 oleva taulukko 1, josta on pudotettu pois varmaan se jatkokeskustelua eniten värittävä osuus, eli metsien tilanne. Se vaatii kuulemma “neuvotteluja komission kanssa”, jännityksellä odotetaan siis miten Suomen metsien tilaa halutaan tulkita kansallisella ja EU-tasolla.

Esitettyjen toimenpiteiden lisäkustannukset valtiolle ovat lopulta pienemmät kuin odotin, vain 2,7 miljardia euroa. Ne saattaisi saada katettua pelkästään karsimalla pois luonnolle ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin yritystukiin suolletut 3,6 miljardia. Se toki on eduskunnan päätettävissä.

Kaupungin vastauksessa nostetaan odotetusti huolia kaupungille koituvista kustannuksista, vaikka tavoitteet noin muuten ovat kannatettavia. Kaupunkivihreästä ja puiden katoamisesta oli juuri viikonloppuna Keskisuomalaisessa iso juttu: puiden säästäminen uudisrakentamisessa pitäisi olla itsestäänselvää jo nyt.

Kaupunki nostaa huoleksi myös sen, että tavoitteita ei voida sälyttää pelkästään sen harteille, vaan tarvitaan yhteistä tekemistä myös yksityisten toimijoiden ja valtion kanssa. Tämäkin on ymmärrettävää, koska muuten toimenpiteet saattavat olla hyvinkin sirpaleisia eikä niistä saada täyttä hyötyä.

§ 131 Rikkoutunut rengas

65 euron vahingonkorvaushakemuksen hylkäämisen takia poltetaan aika paljon enemmän rahaa. Tässä tapauksessa vastuu on kyllä selvästi jollakulla muulla kuin kaupungilla. Se tässä jää epäselväksi eikä kaupunginkaan vastine ota kantaa, onko vaatimuksessa mainittu kaivuutyö ollut kaupungin vai jonkin muun toimijan.

§ 132 Säynätsalon satama

Satama-aluetta nykyaikaistava kaavamuutos on ollut vireillä 2019 alkaen, mutta mennyt jäihin vaneritehtaan lopetettua toimintansa kesällä 2020. Nyt jatketaan käsittelyä vähän uudessa maailmantilanteessa. Alueella toimii edelleen paljon pienempiä yrityksiä, näkyvimpänä nyt käsiteltävällä osalla telakkapalveluita tarjoava Säynätsatama. Toinen lähialueen suurempi työllistäjä on paloautoja valmistava Saurus, joka hyödyntää aluetta mm. koeajoihin.

Maaperä on monin paikoin pilaantunut aiemman teollisuustoiminnan takia, mutta rakentamattomalla ranta-alueella kasvaa osittain säilytettäväksi suunniteltavaa puustoa. Tehdasalue (ja koko Säynätsalon saari) on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka ilmettä puiden säilyttämisellä pyritään säilyttämään. Tämä toki johtaa siihen, että sataman tukitoiminnot tulee sijoittaa metsikön toiselle puolelle. Katsotaan, miten jatkosuunnittelussa tämä toteutuu.

Yhdessä palautteessa toivotaan, että raskas liikenne voitaisiin ohjata eri reittiä alueelle, jolloin se jäisi pois keskustasta. Tämä olisi kyllä hyvä neuvottelun paikka alueen yritysten kanssa. Entistä rautatiesiltaa ja ratapohjaa voisi hyödyntää yhteyden rakentamiseen (oletettavasti lisätään Väylävirasto soppaan), jos vaan tahtotila löytyisi väsätä väylä vaikka Salen eteläpuolelta Saunatielle.

Kavereiden kanssa nauttimassa nuoruudesta Haikassa kevättalvella 2004. Taustalla kaava-alue ja sen puut kasvamassa.

§ 133 Kukkumäentie 28 A/C

Melko pieni pääosin hallinnollinen muutos, muutetaan kahden Kukkulan alueen rakennuksen käyttötarkoitusta sote-rakennuksista asuinrakennuksiksi. Rakennusten ilmettä ei saa muuttaa suuremmin suojelusäädösten takia. Tämä ok.

§ 134 Poikkeamispäätös (Keljonkangas)

Keljonkankaan keskustan entisen Salen rakennus on rapistunut kohta parikymmentä vuotta paikallaan. Muistan vielä, kun risteyksessä oli lapsuudessani parhaimmillaan kolme kauppaa, Salen lisäksi edelleen olemassa oleva marketti, ja nykyisen pizzerian kiinteistössä kioski…

Hetken jo odottelin, alkaisiko uudisrakentaminen kohta, kun uusi kerrostalon salliva asemakaava astui voimaan 2023, mutta hiljaisuus on jatkunut. Vuonna 2024 on käsitelty edellistä poikkeamislupaa, mutta sekään ei ole johtanut mihinkään.

Poikkeamishakemus todistaa, että rakentamissuunnitelmat ovat edelleen käynnissä. Rakennusta on sijoitettu tontille siten, että on pyritty minimoimaan liikennemelun haitta piha-alueella. Ei esteitä poikkeamiselle, mutta katsotaan eteneekö tämä edelleenkään mihinkään…

§ 135 Poikkeamispäätös (Kuokkala)

Koas haluaa tehostaa Ainolankaaren rakennusten käyttöä ja järjestelee asuntoja uusiksi. Perustelut ovat hyvät.

Taas kerran pysäköintitrendit ja niiden muutokset hämmentävät. Paikkoja on rakennettu alueelle tuolloisen kaavan mukaisesti 1 per asunto (86 kappaletta, joista 13 vieraspaikkoina), ja nykyisillä kaupungin normeilla tarvittaisiin vain 26 paikkaa! Todellisuudessa autopaikkoja on varattuna 42, 58 % käyttöasteella. Siltä ohi lenkkeillessä on näyttänytkin.

Kaupunkirakenne­lautakunta 17.6.2026

Pääsen kevään viimeiseen kokoukseen, kun varsinaisena jäsenenä toimiva Ilona Helle on poissa. Ja kuten toisessa tekstissä totesin, se taas heijastuu hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan, jonka ylimääräinen kokous jää minulta välistä.

§ 110 Ilmoitusasiat

Esittelyissä pysäköintiä (kohdat § 116-117), keskustavisiotyöpajan (johon en kerennyt osallistumaan) tuloksia sekä Tähtiniemen asemakaava (§ 120).

§ 111 Viranhaltijapäätökset

Sattui osumaan silmään pari päätöstä, jotka herättivät ajatuksia.

  • Katupäällikkö § 48, poliisi varaa Hannikaisenkadun kevyen liikenteen väylän poliisitalon vierestä rallien aikaan poliisiautojen pysäköintiin. Tämä päätös on tehty aiempinakin vuosina, ja joka kerta se on osoitus siitä, miten jalankulusta ja pyöräilystä on helpompi joustaa kuin autoliikenteestä. Autoilla säilyy normaalit kaksi kaistaa etelän suuntaan, vaikka toista niistä voitaisiin hyvin tarjota myös poliisin käyttöön.
  • Tonttipäällikkö § 89, vahingonkorvauksia lähteen pilaamisesta. Kaupunki on rakentanut Huhtalantietä Kauramäki II -alueella ja lähteen vesi on samentunut. Taustalla on ilmeisesti ollut jotain väärinkäsityksiä, mutta hyvä muistutus siitä, miten (uudis)rakentamisella on vaikutuksia luontoon.

§ 112 Lausunto ympäristöministeriölle

Koko pykälän nimi “Jyväskylän kaupungin lausunto ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta”.

Olisi kiva, että näissä olisi suora linkki lausuntopyyntöön, niin tietäisi mihin kysymykseen kaupunki vastaa. Oletettavasti kyseessä on Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa ja asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn kehittäminen.

Jos oikein hahmotan, kyseessä on tahto saada julkisen rahan tukemat halvemmat vuokra-asunnot oikeasti pienituloisille tai muille erityisryhmille. Käytännössä sen sijaan, että tuettaisiin heikomassa asemassa olevia ihmisiä esimerkiksi asumistuen keinoilla valitsemaan heille sopivaa asuntoa, halutaan lisätä mahdolllisuuksia sen kyttäämiseen, ovatko asukkaat todella asunnon tarpeessa myös siellä pidemmän aikaa asuttuaan. Omista politiikka-idoleistani Osmo Soininvaara on kirjoittanut paljon siitä, miten tuettu asuminen on vähiten huono tapa tasa-arvoistaa asumiskuluja. Ja toki vastustan holhoamismentaliteettiä sosiaaliturvassa muutenkin.

Kaupunki toteaa, ettei Jyväskylässä asuntojen kohdentumisella tarvitsijoille ole suurta ongelmaa. Kaupunki suhtautuu ehdotukseen helpottaa vuokrasopimuksen irtisanomista tulojen perusteella negatiivisesti, koska se saattaa johtaa luottamuksen menettämiseen järjestelmää kohtaan. Lausunnossa nostetaan esiin oikeastaan juuri niitä asioita, mitä pitääkin. Jos tulojen noustessa saattaa menettää asuntonsa, mikähän on motivaatio työttömälle parantaa omaa asemaansa?

Kaupungin esitetty kanta on mielestäni hyvä.

§ 113 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Tämäkin sanahirviö oikeasti “Jyväskylän kaupungin lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta”. Ja tämä taas perustunee lausuntopyyntöön luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta.

Toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista päätetään erikseen vuosittain, koska niitä ei ole sidottu mihinkään indeksiin ja niissä yritetään huomioida kaupunkikohtaisia olosuhteita. Tässähän on myös hiljattain muutettu toimeentulotukilakia siten, että joulukuusta alkaen näitä nyt hyväksyttäviä numeroita voidaan muuttaa korkeintaan viisi prosenttia suuntaansa (erityisestä syystä kymmenen prosenttia) ja vain silloin, jos keskimääräiset asumismenot ovat muuttuneet lähinnä kolme prosenttia.

Kaupunki toteaa, että Jyväskylässä esitetyt menorajat ovat liian matalia etenkin yhden hengen talouksissa, ja esitettyjen rajojen mukaisia asuntoja ei käytännössä ole saatavilla kuin hyvin pienelle osalle asunnon hakijoista. Olen samaa mieltä.

§ 114 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuus

Tehdään diili Fintraffic Tien kanssa kansalliseen liikennevaloetuuspalveluun liittymisestä. Hälytysajoneuvot voivat jatkossa saada liikennevaloissa etuajo-oikeuden, kun järjestelmään on liitytty ja liikennevalojärjestelmä päivitetty. Perusperiaate on kannatettava.

Olen jossain määrin kiinnostunut siitä, miten järjestelmä toimii häiriötilanteissa (mikäli satelliittipaikannusta ei ole saatavilla tai Virve-verkko pimeänä), mutta niitä pitäisi varmaan kysyä suoraan Fintrafficilta.

§ 115 KymppiR2026

Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma oli viime kerralla esittelyissä. Ei uutta ja ihmeellistä aiempiin verrattuna (“rakentamisen suhdanne…”), hyväksytään päivitetty ohjelma.

§ 116 Maksullisen pysäköinnin alueiden laajentaminen

Tämä pykälä (samoin kuin seuraava) on herättänyt medianäkyvyyttä ja kiinnostusta lautakunnan ulkopuolellakin. Laajennetaan maksullisen pysäköinnin vyöhykkeitä keskustasta Lutakkoon, Puistolaan ja Tourulaan.

Karrikoitu “raippaa autoilijoille” -mielipiteeni ei liene kenellekään yllätys, mutta sille on perusteensa. Autoille varattu tila vie kaupungissa tilaa arvoa enemmän tuottavilta kiinteistöiltä ja viheralueilta. Julkisten pysäköintipaikkojen rakentamista ja ylläpitoa subventoivat myös ne, jotka eivät omista autoa. Maksullinen pysäköinti ohjaa käyttämään sitä tehokkaammin, kun auton seisottamisella on kustannusvaikutus. Sen myötä paikat myös ohjautuvat varmemmin asukaspysäköintiin. Lisää perusteluita voi lukea vaikkapa Oden sunnuntaisesta blogauksesta.

Julkisella liikenteellä asioiminen pitäisi olla kilpailukykyistä pysäköinnille: laskeskelin jossain kohtaa, että meidänkin perheellemme on selvästi halvempaa ja nopeampaa ajaa autolla parkkihalliin teatteriin tai konserttiin, kuin liikkua julkisilla. Pyörä toki voittaa molemmat.

En myöskään ihan täysin ymmärrä, miten Asema-aukion ja Hannikaisenkadun poistuvat parkkipaikat vähentävät kaupungin tuottoja monta kymmentä tuhatta euroa vuodessa. Oletettavasti näitä paikkoja käyttävät ihmiset edelleen asioivat alueella ja löytävät paikan jostain lähialueelta ja maksavat kaupungille pysäköinnistä, paitsi toki jos uusi paikka on jonkin yksityisen toimijan parkkikentällä tai -hallissa. Tätä täytynee kokouksessa selventää.

Asema-aukion parkkipaikat ovat poistuneet rakentuvan torin tieltä. Ja kuten aina, tälläkin kertaa kuvatessa on ollut pilvinen taivas.

Alueen laajentaminen on johdonmukaista. Vielä johdonmukaisempaa olisi poistaa uuteen karttaan jääneet viimeisetkin kiekkopaikat torilta, Kivääritehtaankadulta (2 h klo 8-18) ja “autottomalta” Paperitehtaankadulta (30 min 24/7). Täytynee tarkistaa näidenkin perustelut.

§ 117 Asukaspysäköinnin taksat

Asukaspysäköintilupien hintoja nostettaisiin rutosti, viimeisin päivitys on 9 vuoden takaa. Luvat ovat olleet melko halpoja (muutama euro kuukaudessa) eivätkä ne nouse radikaalisti edelleenkään. Nyt tähdätään korkeampaan hintaan kuin yksityisten toimijoiden autopaikkojen hinnoitteluun. Alue A on Puistolassa ja B Lutakossa.

Tuotot ovat aika onnettomia (nykyisin yhteensä 6500 e/v), esimerkiksi viime syksynä lopetettiin useamman julkisen portaikon talvihoitoja joissa pelkästään yksittäisen portaikon hoitokulu oli samaa luokkaa! Tonttiliittymien aurauksiin laskettu kustannus liittymää kohti oli jossain materiaalissa n. 250 e/v, ja jos yksi pysäköintipaikka on samaa suuruusluokkaa, vertailut paljastavat, miten alihinnoiteltuja parkkipaikat ovat suhteessa kustannuksiin (talvihoito, kunnostustyöt yms). Tässäkin siis autottomat asukkaat subventoivat autollisten pysäköintiä.

360 e/12 kk hintaa voi myös verrata edellisen pykälän materiaaleissa mainittuun kertahinnoitteluun 30 e/24 h (ma-pe), josta tulee n. 1560 e/52 viikkoa. Aika paljon halvempaa siis vielä aluepysäköintilupa kuin joka kerta erikseen maksaminen.

Minusta hinnat voisivat siis olla korkeampiakin, mutta tässä varmaan joudutaan tekemään kompromisseja ideologian suhteen.

§ 118 Huhtakeskus

Sitten päästään käsiksi kaavoihin! Huhtakeskusta käsiteltiin viimeksi maaliskuussa (17.3.), ja sen jälkeen kaava on ollut nähtävillä. Pieniä tarkennuksia suojelumääräyksiin museon lausunnon perusteella. Seuraavaksi valtuuston suuntaan hyväksymistä varten.

Huhtakeskus maaliskuun harmauden kauneudessa.

§ 119 Kukkulan aloituskortteli

Tämä oli helmikuussa lautakunnassa ja sen jälkeen luonnos nähtävänä. Olen avautunut aiemmin muutamaankin otteeseen puiden hävittämisestä ja olen nyt saanut myös lupa- ja valvontavirastolta siihen luvan, koska lausunnossa virasto muistutti liito-oravan kulkuyhteydestä. Osayleiskaavaakin jouduttiin oikaisemaan lisäpykälällä 19.5.2026 kokouksessa, kun kulkuyhteysmerkinnät puuttuivat.

Ihannetilanteessa puustoa säilytetään aina mahdollisimman paljon, niin ei tarvitse jälkikäteen pystyttää hyppytolppia, joista ei ole iloa muille kaadetuista puista riippuvaisille eliöille. Jos 1980-luvulla on osattu säilyttää tonttien puut esimerkiksi Kuokkalan Tuulenkylässä, niin miksi nykyään ei? Miksi lähestymme puiden tarvetta liito-oravien kautta, kun niiden olemassaololla on vaikutusta myös ihmisiin?

Kaavaselostuksen sivulle 34 on lisätty palautteen myötä karttaote, joka esittää säilyttettäviä ja täydennettäviä puita kaava-alueella. Kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa vuodelta 1985 näkyy, miten alueen nykyiset parkkipaikat ovat vielä metsikköä. Toivoa sopii, että tuolloin kaatamatta jätetyistä puista osa jäisi henkiin vielä uudisrakentamisen jälkeenkin.

§ 120 Tähtiniemi

Korpilahdella lähdetään päivittämään Tähtiniemen huvilan tontin asemakaavaa ja samalla yhdistetään uuteen kaavaan aiemman Kirkkolahti II -asemakaavan rakentamattomia tontteja. Olen käynyt kerran tai pari Alkio-opistolla kääntymässä, mutta hirveästi en voi sanoa, että olisi paikasta henkilökohtaista kokemusta.

Täydennysrakentamista salliva ja kulttuuriperintöä säilyttävä kaava on alueella, jonka pihapiiri on muuttunut vuosien mittaan paljon. Tähtiniemen huvilan alue on yli satavuotias ja sijoittuu heti opiston naapuriin. Päivänvarjontie on lähtenyt rakentumaan 2000-luvulla, ja uusi kaava tarjoaisi nyt aiempaa laajempia (myös omarantaisia) tontteja rakentajia houkuttelemaan.

Tähtiniemen huvilan tontin kaavaa muutetaan siten, että uudisrakentaminen ei vaaranna alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai luontoarvoja. Vanhat rakennukset suojellaan ja lähivirkistysalueiksi muuttuvat metsäiset alueet pidetään puustoisina. Seuraavaksi kaavaluonnos menee nähtäville.

§ 121 Sireenitie

Vanhat isot tontit jakaantuvat pikkuhiljaa kahtia pienemmiksi tonteiksi. Nyt Jyskässä aikomus on purkaa omakotitalo ja jakaa tontti Sireenitiellä kahtia.

Edelleen luontoteemalla jatkaen kaavaselosteessa on mainittu, että korttelialueen puusto otetaan huomioon. Käytännössä tämä näkyy tontin reunoilla mainittuna istutettavana alueen osana.

Jonkin verran on tullut pyöräiltyä tuostakin paikasta viime vuosina ohi. Bongasin myös Googlen katunäkymäauton ajaneen (jyrkähköä) kevyen liikenteen väylää ylös Kirrinkydöntielle.

Tämä varjo ei näytä jalankulkijalta eikä pyöräilijältä.

Seuraavaksi ehdotus nähtäville ja sen jälkeen lautakunnalle uudestaan hyväksyttäväksi.

§ 122 Kankaankatu

Päästään vielä katusuunnitelmiin! Kankaankadun ja Niskakujan risteyksen tienoilla oleva risteysalue saneerataan nyt kun Tourujoen kunnostus ja uusi silta alkavat olla valmiimman puoleisia. Tästä olen myös kulkenut ties kuinka monta kertaa vuosien mittaan ja autoliikenteen tiheydestä kertonee se, etten muista kertaakaan kenenkään autolla paikalla ajaneen. Googlen katunäkymissä vuodelta 2023 näin kuitenkin on onnistunut käymään.

Ihan viime vuosina olen vältellyt Kankaankatua työmaa-aitojen tiheyden takia. Kuva maaliskuulta Koskenkujan kohdalta.

Paikalla on paljon pyöräliikennettä, koska Kankaankadun ja Niskakujan kautta kiertämällä välttää nousun Taulumäen päälle. Lisäksi ei tarvitse pyöräillä autojen vieressä, vaan pääsee luonnonympäristöön. Suunnitelmassa aiotaan korostaa entisestään jalankulun ja pyöräilyn ensisijaisuutta.

Tielle suunnitellut korotukset ja nupukiveykset vaikuttavat pyöräilyn kannalta kuitenkin epämukavilta. Tie myös kulkee edelleen vanhassa tiukassa väärinpäin kallellaan olevassa linjauksessaan, minkä takia moni oikaisee nurmialueen poikki nyt virallistettavan oikopolun kautta. Eri tavalla muotoiltuna tiealue olisi nykyistä houkuttelevampi ja turvallisempi ajaa. Jyps on muistuttanut asiasta ainakin 2020, jolloin mutkaa oli kaupungin mukaan tulevaisuudessa tarkoitus oikaista. Tämä suunnitelma ei ainakaan sitä ole tekemässä.

Kiertotienä toiminut mutainen oikoreitti maaliskuun hämyssä.

En ollut myöskään tietoinen kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännösalueesta. Alue pitäisi jollain tavoin eristää esimerkiksi aidalla, jos haluttaisiin varmistaa sen koskemattomuus näin vilkkaasti liikennöidyllä alueella.

§ 123 Eteläväylä

Keljonkankaan ABC:n kohdalle rakennetaan kiertoliittymä. Pariin kertaan aiemmissa kokouksissa on tätäkin sivuttu (13.1.2026 ja 3.3.2026). Jalankulku- ja pyöräväylän vähän turhan mutkitteleva linjaus on edelleen kehnohko, mutta suojatie on sentään korotettu. Eniten toki huolettaa Kauramäestä yhtenäiskouluun kulkevien lasten turvallisuus. Parempi ratkaisu tämä on kuin nykyinen ja täydellisen saisi varmaan vain siltaratkaisuilla. Maksajana on sentään Keskimaa.

§ 124 Vasarakatu

Vielä yksi katusuunnitelma, jossa rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Vasarakadun pohjoispäähän. Alueen kaavamuutos on vielä käynnissä (viimeksi käsitelty 3.2.2026), mutta väyläratkaisuja edistetään jo nyt. Aika yksinkertainen ja suoraviivainen ratkaisu.

Kaupunkirakenne­lautakunta 2.6.2026

Tällä kertaa taas pidempi lista. Lautakunnan käsittelyssä 2.6.2026 mm. kunnallistekniikan investointiohjelma, yksityistieavustukset, Kanavuoren kaava ja katusuunnitelmia. Tälläkin kertaa Ilona on varsinaisena jäsenenä kokoustamassa.

§ 95 Ilmoitusasiat

Keväällä 2024 lautakunta oli hylännyt asemakaavan muutosehdotuksen Korpilahdella. Päätös ei ole saanut nyt kahden vuoden jälkeen valituslupaa KHO:sta, ja asia on sillä selvä.

Esittelyissä useampi asia.

Hannikaisenkadun remontti käsitellään alempana kohdassa § 105.

Hyvinvointia hakemassa Sammalistonkalliolta Jääskelän luontopolun varrelta.

Kaupunki on työstämässä hyvinvointiohjelmaa. Sen tarkoitus on yhdistää lakisääteisiä ohjelmia ja suunnitelmia yhteen. Kaupungilla on tällä hetkellä pari eri hyvinvointisuunnitelmaa, yhdenvertaisuussunnitelma ja ikäystävällinen Jyväskylä -ohjelma, jotka saadaan samoihin kansiin. Ja toki monissa muissakin ohjelmissa (liikkuminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, kulttuuri, metsä…) viitataan kuntalaisten hyvinvointiin.

Ohjelma on voimassa 2027-2030 ja sen on tarkoitus konkretisoida kaupunkistrategian kirjauksia. Suoraan kaupunkirakenteen toimialan työhön liittyy etenkin hyvinvoinnin mind mapin osa-alue “ympäristö” (luonto, kaupunkisuunnittelu, kunnossapito jne), mutta muissakin on siihen liittyviä kohtia (turvallisuus etenkin liikenteessä, sosiaaliset yhteydet liitttyvät myös kaupunkisuunnitteluun, terveys paranee jos ympäristö kannustaa liikkumaan jne). Myös avoimen hallinnon vanhana ystävänä minulle tärkeä osallisuusohjelma on ilmeisesti nyt nivoutumassa tähän.

KymppiR-ohjelman edellistä versiota käsiteltiin 30.9.2025 ja nyt esitellään tämän vuoden version luonnosta. Tuolloin jännitin mitä tapahtuu väestönkasvulle, ja trendi on jatkunut hiukan alaspäin. Ja työllisyystilanne on varmasti edelleen taustalla.

Lisäksi tulossa katsaus skuuteista, jonka materiaalit eivät vielä tätä kirjoittaessa ole jaossa.

§ 97 Kunnallistekniikan investointiohjelman muutos 1

Asiat ovat edenneet vähän eri tahtiin kuin on tarve, joten ohjataan rahaa niistä kohteista jotka eivät etene niihin jotka etenevät. Plus jotkin asiat eivät edenneet viime vuonna ja etenevät nyt. Kuokkalan sillan valaistuksen korjauskin on nyt listalla.

§ 98 Yksityistieavustusten perusteet

Yksityisteiden kunnossapitoon varattu määräraha on noussut, joten voidaan korottaa korvauksia kilometreittäin.

On vähän erikoista, että perusteita muutetaan tässä vaiheessa takautuen vuoden alusta alkaen, kun hakemukset on pitänyt tehdä jo maaliskuun loppuun mennessä. Teoriassa voisi olla, että joku olisi jättänyt hakematta uskoen, ettei korvausta tulisi kummemmin. Käytännössä näin tuskin on.

Määrityksissä ei myöskään mielestäni kerrota tarkasti, maksetaanko korvaus vain Jyväskylän kaupungin alueelle osuvilta tiekilometreiltä, vai koko tien matkalta. Ainut tähän viittaava vaatimus on, että tien pitää olla vähintään 500 m matkalta kaupungin puolella. Lakikaan ei mielestäni sitä suoraan vaadi. Olettaisin, että näin kuitenkin toimitaan?

§ 99 Rakennusjärjestysehdotus

Kaupungin rakennusjärjestystä päivitetään uuden rakentamislain mukaiseksi ja se on ollut nähtävillä toukokuun ajan.

Lautakunnan lausunnossa otetaan luonnollisesti lähinnä kantaa lakimuutoksen takia päivitettyihin kohtiin. Liitekartat osoittavat suunnittelutarvealueet (joilla rakentaminen täytyy tehdä hallitusti ja luvanvaraisesti) sekä ne paikat, joissa vapaa-ajan asunnot voidaan muuntaa pysyviksi asunnoiksi.

Rakennusjärjestys määrittää myös asiat, jotka eivät vaadi Jyväskylässä erillistä lupaa (markiisit, aurinkopaneelit, ilmalämpöpumput). Mielenkiintoisena yksityiskohtana jatkossa kehotetaan säilyttämään rakennettaessa tontilla olevat puut ja viheralueet. Tämän olisi mukava nähdä toteutuvan myös käytännössä ilman että puita tarvitsee erikseen merkitä kaavaan säästettäviksi (vrt. Kukkulan kaavoitus). Nopeasti selaamalla vanha rakennusjärjestys ei mielestäni eksplisiittisesti tätä edellytä, eli joku muukin on huomannut tarpeen määrätä asiasta.

Rakennustyömaa Rauhaniementien päässä Äijälässä keväällä 2026. Tässä, kuten niin monessa muussakin uudiskohteessa, tontilta poistettiin kaikki olemassa olevat puut.
Teoreettisia puita kuitenkin hyödynnetään markkinoinnissa, kuten näissä OP Kotien havainnekuvissa.

§ 100 VT9 Patalahti–Lahdenvuori

Elinvoimakeskus päivittää käytännössä pikkuhiljaa kaikkia Jyväskylän seudun valtateitä ja nyt käsitellään tiesuunnitelmaa Korpilahdelta Tampereelle päin Painaan paikkeille. Annetaan tästä kaupungin lausunto.

En ole ihan varma miten autoilua edistävä suunnitelma parantaa, kaupunkia lainaten, “kaupunkiseudun kestävän liikkumisen edellytyksiä”, etenkin kun useampi luonnoksen palaute valittaa linja-autopysäkkien poistosta. Ottaen huomioon miten maaseudun linja-autoyhteydet ovat vuosien mittaan huonontuneet, on hyvä nähdä konkreettisesti että jotkut niitä edelleen hyödyntävät.

Jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä, asemakaavoja täytyy muuttaa ja kaupunki on tähän varautunut. Kaupungilla ollaan jopa hereillä alueen luontoarvojen suhteen, kun mainitaan mm. maa-ainesten läjitysalueella olevia pienvesiä.

Painaan risteyksestä ja suunnitellusta tulevasta liittymästä pääsee Unesco-kohteeseen Oravivuoreen.

§ 101–102 Kanavuoren varikkoalue

Hyväksytään Kanavuoren varikkoalueen asemakaava vietäväksi kohti valtuustoa ja tehdään maankäyttösopimuksia. Kaava asetettiin nähtäville 2.12.2025 kokouksen jälkeen, ja palautteista ei tullut mitään erityisen radikaaleja muutoksia. Kokousennakossani ihailin suojeltavan alueen määrää, ja olen edelleen siitä iloinen.

§ 104 Vesurikuja ja Väinölänkuja

Lisää parannettavia katuja Väinölän alueella. Ei suuria yllätyksiä. Näkyvyys Vesurikujalle on hiukan hankala, tässä yhteydessä olisi voinut myös rakentaa risteykseen selkeämmän väistämisvelvollisuutta korostavan korotuksen jalkakäytävälle ja pyörätielle. Liikennettä on toki vähän.

§ 105 Hannikaisenkatu

Jatketaan yksisuuntaisten pyöräteiden rakentamista keskustan kehällä, esittely lautakunnalle oli 13.1.2026. Muistelen että kaavakarttoja pyöriteltiin jo pari vuotta sitten Jypsin ja kaupungin tapaamisessa.

Viheralueille plussaa, niitä saisi lisätä kaikkialla kaupungissa radikaalisti. Kaikki ratkaisut eivät ole ihan täydellisiä ja jälleen kerran joudutaan tekemään pyöräteiden yksisuuntaisille osuuksille myös kaksisuuntaisia pätkiä, mutta yleisesti ratkaisut ovat vähintäänkin kohtuullisia.

§ 106 Tilkunlammentie

Vielä yksi katusuunnitelma tähän kokoukseen, nyt Kauramäessä. Jatketaan tällä hetkellä rakenteilla olevaa katua (joka käsiteltiin 2.12.2025) pohjoiseen Mäkitilkuntien risteyksestä. Tässäkään ei suuria yllätyksiä ole.

Nyt käsiteltävä tiesuunnitelma näkyy punaisella kaavakarttaan pohjautuvassa infokartassa Jokipakantien kohdalla.

Suunnitelmassa mainitaan olemassaoleva noro (jota seuraamalla pääsee kauniille kosteikkoalueille), jonka kohdalle rakennetaan siltarumpu. Norosta on tullut myös yksi muistutus, jossa huomautetaan tien katkaisevan samassa kohdassa kulkevan polun. Tämä polku ei sentään ole kovin vanha, vaikka monet muut alueen tiet ja polut näkyvät jo 100 vuotta vanhoissa kartoissa.

Muistutuksen lisäksi maastokarttaa tarkastellessa näkyy, että paikassa on myös pohjoisesta valuva noro tai oja. Tämä jää tien alle kokonaisuudessaan. Tie siis muovaa väistämättä kosteikon reuna-aluetta.

Kävin alueella viimeksi vuodenvaihteessa suunnistusharjoituksella, ja tuolloin tiealue oli hakattu paljaaksi. Toivottavasti norot eivät ole kärsineet hakkuista. Pitäisi varmaan käydä uudestaan ihmettelemässä, miten työt ovat edenneet.

Kaupunkirakenne­lautakunta 19.5.2026

Kiireiden takia en kerennyt ihan niin paljoa katsella kuin olisin halunnut. Mielenkiintoisina kohtina yleiskaavan palautteet (§ 87) ja Apilakaaren asemakaava (§ 88).

§ 83 Ilmoitusasiat

Kaupunkirakennepalvelujen neljännesvuosikatsaus ei sisällä suuria yllätyksiä. Rakentamisen matalaliito jatkuu edelleen, kaavoja on hyväksytty ja saanut lainvoiman valituskierrosten jälkeen, joukkoliikenteen matkamäärät kasvavat edelleen… Toistaiseksi ollaan budjetissa ja tavoitteet näyttävät vihreää, mikä on jees.

Esittelyissä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa -hanke. Kovin moni asia kalvosetissä ei pitäisi olla suuri yllätys: ilmastokriisi lisää kesällä helteitä ja kuivuutta, talvella taas sateet lisääntyvät ja lämpötilojen nousu lyhentää lumipeitekautta. Kaupunkirakenteen toimialalla tarvitaan parempaa hulevesien ja lämpötilojen hallintaa kaupunkialueella sekä varautumista haastaviin talvikunnossapidon olosuhteisiin. Tarvitaan lisää puustoa ja viherpintoja sekä kosteikkoja, joilla hidastetaan hulevesien kulkua.

Näihinkin asioihin voidaan viitata, kun käsitellään esimerkiksi Laajavuoren kaavamuutosta (Jyväskylän vihreät kannattaa vaihtoehtoa 0 ilman pohjoisrinnettä) tai mietitään, onko liikaa vaatia vanhan puuston säilyttämistä Kukkulan alueella.

Dataa on jo yleisemmällä tasolla ennestäänkin olemassa, ja hanke toivon mukaan tuottaa lisää tietoa paikalliseen päätöksentekoon, kuten diojen esimerkki Seppälän alueen kehittämiskohteista ja -tavoista.

Luotaantyöntävää ja kesäkeleillä hiostavan kuumaa liikenneympäristöä Seppälässä. Kuvassa myös mahdollinen lähijunaseisakkeen paikka.

§ 85 Korvaukset ajoneuvojen siirrosta

Jos olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka hylkäävät polkupyöriään, vielä enemmän ihmettelen autojen hylkäämistä. Siirtojen ja säilytysten hinnasto näyttää järkevältä ja kattaa kustannukset. Aina toki kannattaa pyytää enemmän kuin vähemmän.

§ 86 Pysäköinninopastusjärjestelmä

Dynaaminen pysäköinninopastusjärjestelmä uusiutuu ja tehdään sopimuksia pysäköintitalojen operaattorien kanssa datan saamiseksi järjestelmään. Ilmeisesti järjestelmän hankinta on jo tehty, mutta aloin silti heti miettiä voidaanko siitä saada dataa myös avoimesti ulos. Kaupunki kun kerran hoitaa taustajärjestelmää, tämäkin voisi periaatteessa olla julkista dataa.

Joskus kauan sitten paikalliset hakkerit tekivät itse oman järjestelmän, joka tilastoi parkkitalojen käyttöastetta, kun kaupunki itse (edes Jyväs-Parkin omistajana!) ei sitä tiennyt. Tuolloin tieto parkkipaikkojen määrästä oli saatavilla lähes reaaliaikaisesti Jyväs-Parkin nettisivuilla. Nykyään näitä ei ilmeisesti yrityssalaisuuksilla perustellen viedä julkiverkkoon. Käyttäjän kannalta tämä on tietenkin ikävää, kun ei voi nähdä esimerkiksi massatapahtumien yhteydessä hallien tilannetta kootusti joltain yksittäiseltä sivulta, vaan täytyy kierrellä ympäri kyliä muutenkin ruuhkaisessa liikennetilanteessa. Data olisi myös tärkeää päätöksentekijöille, kun väitellään siitä, onko jollain alueella tarpeeksi pysäköintipaikkoja (keskimäärin on).

§ 87 Jyväskylän yleiskaava

Yleiskaavan 2050 toinen luonnos oli nähtävillä ja nyt käsitellään siitä saatuja palautteita uutta kaavaehdotusta varten.

Palautteissa korostuvat edelleen kovasti liikenne- ja luontoasiat. Tarvitaan siis kaava, joka ylläpitää luontoarvoja, perustuvat (raiteilla kulkevaan) joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, sekä hillitsevät yksityisautoilun määrän kasvua.

§ 88 Apilakaari

Asemakaavan muutos Heinälammella. En olekaan hoksannut että vanhempien korttelien kupeessa on 2010-luvulla rakennettuja asuntoja. Alueelle ei ole valmistunut kaikkia suunniteltuja rakennuksia, nyt kaavoitetaan vähän pienipiirteisempää, jos se houkuttelisi rakentamaan.

Tässä kaavassa ei näköjään mahdollisteta pysäköintipaikkavaatimuksista poikkeamista yhteiskäyttöajoneuvoilla, vaikka se olisi järkevää. Etenkin ottaen huomioon, että kaavaselostuksessa puhutaan kohtalaisista tai merkittävistä liikenteellisistä vaikutuksista.

Noin yleisesti rakennukset sijoittuvat samalle entiselle pelto- ja aiemmin kaadetulle metsäalueelle kuin vanhakin kaava, ja virkistysalueen luontoarvoja on huomioitu. Seuraavaksi sitten kaava nähtäville.

§ 89 Metsälehmuksentie 3

Tämä tekninen kaavamuutos laitettiin nähtäville 7.4. ja voidaan nyt hyväksyä.

§ 90 Kadunpitopäätös

Todetaan valmistuneita katuja ja määritellään niille hoitotasot. Hyvältä näyttää.